rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus 001 on rakennettu 1927. Asuinrakennus on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä erinomaisesti. Siinä selkeitä ajan puutaloklassismille tyypillisiä piirteitä, kuten symmetrinen julkisivujen aukotus, risti-ikkunat ja puolipylväiden kannattelemalla kolmiopäädyllä korostettu sisäänkäynti. Puurakenteinen pihasauna 002 on siirretty tontille kokonaisena ja myös se on säilyttänyt piirteensä hyvin. Rinnepihan pinnat ja kasvillisuus ovat säilyneet perinteisenä.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt hahmotettavissa.

Tahmelan viertotien varressa, jyrkästi kadulta pohjoiseen nousevassa rinteessä sijaitsevalla pihapiirillä ja asuinrakennuksella 001 on maisemallinen merkitys katunäkymässä. Lisäksi asuinrakennus muodostaa pääteaiheen Saunasaarenkadulle.

Kohde sijaitsee Tahmelan viertotien varressa, jyrkässä kadulta pohjoiseen nosevassa rinteessä. Tontilla on 1927rakennettu omakotitalotyyppinen asuinrakennus sekä pihasauna.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta ja pienestä piharakennuksesta pihoineen. Asuinrakennuksen ovat rakentaneet Yrjö ja Helmi Nieminen perheelleen vuonna 1927. Yrjö Nieminen oli ammatiltaan sähkö- ja koneasentaja. Hän toimi myös palopäällikkönä VPK:ssa. Yrjö Niemisen lapsuudenkoti oli naapurissa tontin pohjoispuolella talossa, jonka nykyinen osoite on Rimminkatu 5. Tontti oli alkujaan nykyistä suurempi käsittäen myös läntisen naapuritontin aina Punaisen tukkitien reunaan asti. Pihasauna kerrotaan siirretyn tontille kokonaisena Isolähteenkadulta. Asuinrakennuksessa oli omistajien asunnon lisäksi kaksi vuokralaisasuntoa, joissa sodan jälkeisen asuntopulan aikana asui useita perheitä.

1950-luvulla kiinteistö on siirtynyt Yrjö ja Helmi Niemisen pojan Osmo Niemisen perheen omistukseen. Rakennukset on pidetty hyvässä kunnossa. Varsinaista peruskorjausta ei ole tehty. Asunnot on yhdistetty yhden perheen käyttöön. 2000-luvun alusta kiinteistön on omistanut suvun kolmas sukupolvi. Kiinteistö on siis ollut alusta alkaen saman suvun omistuksessa. Tahmelan viertotien leventäminen ja laskeminen on vaikuttanut kiinteistön asemaan. Se sijaitsee nykyisin entistä korkeamman pulterikivimuurin päällä, runsaasti katutason yläpuolella.

Kohteen lähiympäristö on uudistunut voimakkaasti 1900-luvun jälkipuoliskolla. Koillis-, lounais- ja länsipuolille on rakennettu modernit, melko kookkaat omakotitalot. Pohjoispuolen vanha asuinrakennus on peruskorjattu niin voimakkaasti, että sen alkuperäinen muoto on kadonnut.

Tonttia on aidattu pystylauta-aidalla. Pääovelle asuinrakennuksen pohjoispuolelle johtavat pitkät portaat. Pihaan on tehty pieni terassitasanne ja tontin koilliskulmaan huvimaja. Pihamaata on pengerretty pulterikivillä. Pihassa kasvaa vanhoja omenapuita, koivu, sireeniä sekä erilaisia kukkaistutuksia. Pihan jäsentely, pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean asutun kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Pihapiirin ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 16.4.2002.

2002 inventoinnin kohdenumero 113 (Tahmelan valtatie 56).

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön nykyinen ja entinen omistaja