rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus 001 ja kaksi puurunkoista piharakennusta ovat peräisin todennäköisesti 1920-luvun alusta. Rakennusten perusmuoto ja piirteet ovat säi-lyneet melko hyvin ajalle tyypillisinä. Pihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat säilyneet perin-teisenä.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asunto puutalossa ja aputiloja piharakennuksissa, on säilynyt. Lisäksi asuinrakennuksessa on toiminut Pispalan pu-helinvaihde.

Kapeiden Rimminkadun ja Kölhinkadun kulmauksessa sijaitsevalla pihapiirillä ja erityisesti aivan katujenkulmauksessa sijaitsevalla asuinrakennuksella 001 on maisemallinen merkitys ka-tunäkymissä.

Kohde sijaitsee Rimminkadun varren kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A3).

Kohde sijaitsee Rimminkadun ja Kölhinkadun kulmauksessa. Tasamaatontilla on 1900-luvun alkupuolen useita asuntoja käsittänyt asuinrakennus sekä kaksi piharakennusta. Katuliittymät pihaan ovat sekä Rimmin- että Kölhinkadulta.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta ja kahdesta piharakennuksesta pihoineen. asuinrakennus on useimman muun kadunvarren rakennuksen tapaan peräisin 1910-20-luvulta. Asuinrakennuksessa on toiminut Pispalan puhelinkeskus (haastattelut ja Ainutlaatuinen Pispala, s.42). Tonttia vastapäätä on sijainnut Rimmintorppa. Rimminkadulla, asuinrakennuksen edessä on kasvanut suuri lehtipuu, minkä ohi katu on kaartanut kapeana polkuna läheltä asuinrakennuksen eteläpäätyä. Tontin itärajalla sijaitseva kookas piharakennus on samoin 1920-luvulta. Siinä on toiminut 1900-luvun puolivälissä autokojaamo. Toinen pohjoisempi piharakennus on uudempi, mahdollisesti 1930-luvulta.

Kohteen lähiympäristössä on sekä 1900-luvun alun rakennuksia että uudisrakennuksia. Etelä- ja pohjoispuolelle on 1990-2000-luvulla rakennettu kookkaat uudisrakennukset.

Tasamaatontti on rajattu valkoiseksi maalatulla pystylauta-aidalla. Siellä kasvaa mm. terijoen salavia, sireeniä ja juhannusruusua. Tontin rajoille sijoitettu rakennukset luovat suojaisan ja pääosin perinteiseltä vaikuttavan pihapiirin.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennusten, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Korkean asutun kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Pihapiirin ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 30.7.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 68.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa asuneet henkilöt.