arkkitehtoninen
rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus 001 on mahdollisesti vuodelta 1938 ja useassa vaiheessa rakennettu tiilirunkoinen rapattu piharakennus 002 todennäköisesti myös 1930-luvulta. Rakennusten perusmuoto ja piirteet ovat säilyneet tunnistettavina.

Tiilirunkoinen asuinrakennus 001 kerrotaan rakennetun saksalaisen mallipiirustuksen mukaan ja se on tyypiltään ainutlaatuinen Pispalassa. Rakennuksen piirteet muistuttavat 1920-luvun puutaloklassismia; päätyihin taittuvat räystäät, kerros/räystäslista, julkisivujen symmetrinen aukotus.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen ylemmän keskiluokan asumisen ja elämisen tapa, perheen asunto omakotitalossa ja aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt. Lisäksi asuinrakennus tunnetaan Pispalassa rakennuttajansa mukaan kanslisti Salon talona.

Kapeiden Rimminkadun ja Puusepänkadun kulmauksessa sijaitsevalla pihapiirillä ja asuinra-kennuksella 001 on maisemallinen merkitys katunäkymissä.

Kohde sijaitsee Rimminkadun varren kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A3).

Kohde sijaitsee Rimminkadun ja Puusepänkadun kulmauksessa. Tasamaatontilla on mahdollisesti vuonna 1938 valmistunut omakotitalotyyppinen asuinrakennus sekä piharakennus. ajoliittymä pihaan on pohjakartasta poiketen Rimminkadulta.

Kohde muodostuu asuin- ja piharakennuksesta pihoineen. Samalla tontilla, sen kaakkoiskulmassa, aivan Rimminkadun ja Puusepänkadun kulmassa, sijaitsi pienehkö puolitoistakerroksinen aumakattoinen yhden perheen puutalo. Rakennuksen oli rakennuttanut Tampereen kaupungin kamreeri Salo. Salo kuului 1930-luvulla Hitler Jugend - järjestöön ja hänellä oli muutoinkin kiinnostusta Saksaan. Salo rakennuttikin 1938 tontille itselleen uuden, nykyisen tiilisen asuinrakennuksen saksalaisten mallipiirustusten mukaan. Kohde tunnetaan yhä vanhojen pispalalaisten kesken kanslisti Salon tonttina. Joidenkin lähteiden mukaan rakennus olisi rakennetu jo vuonna 1929. Vanha puurakennus oli aluksi Salon lasten käytössä ja myöhemmin vuokrattuna. Pihapiiriin kuuluu myös 1900-luvun alkupuolella rakennettu piharakennus. Asuinrakennus ja piharakennus on peruskorjattu 1980-luvulla.

Kohteen lähiympäristössä on sekä 1900-luvun alun rakennuksia että uudisrakennuksia.

Kohdetta vastapäätä Rimminkadun eteläpuolella sijaitsi Rimmin torppa.

Tasaisella nurmi ja hiekkapintaisella pihalla kasvaa hevoskastanja, sireeniä, terijoen salavia, vaahteroita ja omenapuita. Piha on rajattu jykevällä betonisella keltaiseksi maalatulla aidalla. Pihapiirin yleisilme on pääosin perinteinen, joskin kasvillisuudesta ja aidasta johtuen osin Pispalalle epätyypillinen.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen ja pihan 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, arkkiteh-tonisten ratkaisujen, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Pihapiirin ja asuinrakennuksen aseman säi-lyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 1.8.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 75.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistaja