rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus 001 on rakennettu kahdessa vaiheessa 1906 ja 1930-luvulla. Voimakkaasta peruskorjauksesta ja korotuksesta johtuen rakennuksen alkuperäiset piirteet ovat pääosin kadonneet, vain perusmuoto säilynyt hahmotettavissa. Pen-sasaitojen rajaaman pihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat säilyneet pääosin perinteisenä.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, perheen asunto puuta-lossa ja aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt hahmotettavissa. Lisäksi asuinrakennus tun-netaan puuseppä Laineen talona ja se on antanut nimen myös lännenpuoliselle kadulle.

Kapeiden Rimminkadun ja Puusepänkadun kulmauksessa sijaitsevalla pihapiirillä ja asuinra-kennuksella 001 on melko vähäinen maisemallinen merkitys katunäkymissä.

Kohde sijaitsee Rimminkadun varren kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A3).

Kohde sijaitsee Rimminkadun ja Puusepänkadun kulmauksessa. Tasamaatontilla on kahdessa vaiheessa rakennettu omakotitalotyyppinen asuinrakennus sekä kaksi piharakennusta. Katuliittymä tontille on Puusepänkadulta.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta ja kahdesta piharakennuksesta pihoineen. Asuinrakennuksen on aiemman inventoinnin mukaan rakentanut puuseppä Samuel Laine perheelleen vuonna 1906. Laine piti kuuluisaa verstastaan Pispalan valtatien varrella, lähellä Rajaporttia. Länsipuolinen katu on saanut nimensä juuri Laineen mukaan. Rakennus on laajennettu todennäköisesti 1930-luvulla.

Tontin koilliskulmassa on ollut vanha piharakennus, jossa oli sauna ja pesutilat, puuliiteri sekä entinen ulkokäymälä. Rakennus on 2000-luvulla purettu ja korvattu uudella. Lisäksi pihaan on todennäköisesti 1940-luvulla rakennettu autotalli/varastorakennus, jota on 1990-luvulla jatkettu etelään valokatetulla terassi/grillikatoksella. Autotallissa on 1920-luvun paneeliovet, jotka on siirretty mahdollisesti tontilta tai lähistöltä puretusta piharakennuksesta. Molemmat piharakennukset on jätetty inventoinnin ulkopuolelle niiden vähäisen kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi.

Kohde on vaihtanut omistajaa 1990-luvun lopussa. Edellinen pitkäaikainen omistaja oli

nimeltään Lempi Luukkainen. Asuinrakennus on peruskorjattu voimakkaasti 1990-2000-luvuilla.

Kohteen lähiympäristössä on sekä 1900-luvun alun rakennuksia että uudisrakennuksia.

Melko avara tasamaatontti on hyvin hoidettu puutarhapiha. Ajotie on soralla. Pääosin nurmipintaisella pihalla kasvaa mm. vanhoja luumupuita, sebramänty ja vanhoja perennoja kuten pioneja. Piha muistuttaa jälleenrakennuskauden omakotitalojen pihoja.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Pihapiirin ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 31.7.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 71.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.