arkkitehtoninen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Tontin puurunkoinen pienkerrostalotyyppinen asuinrakennus 001 on 1920-luvulta ja edustaa ajan puhdaspiirteistä puutaloklassismia. Rakennuksen alkuperäiset piirteet ovat säilyneet erinomaisesti: saumapeltikatettu aumakatto, katon lunetti-ikkunat, julkisivujen laudoitus ja listoitus, julkisivujen symmetrinen aukotus, kuusi- ja yhdeksänruutuiset ikkunat, jotka sijaitsevat kauniisti julkisivun pinnassa. Huoneistojako useisiin pieniin asuntoihin on säilynyt. Porraskäytävä puuportaineen, kaiteineen ja paneloituine seinineen on säilynyt alkuperäistä vastaavassa asussa. Pienen pihan pinnat ja jäsentely ovat säilyneet perinteisinä.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, useita pienehköjä asuntoja puuta-lossa, on säilynyt.

Ratakadun ja Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän, välissä sijaitsevalla pihalla ja erityi-sesti melko kookkaalla asuinrakennuksella 001 on maisemallinen merkitys molempien katujen katunäkymissä.

Kohde sijaitsee Ratakadun ja Pispalan valtatien välisellä pohjoiseen viettävällä rinnetontilla. Tontilla sijaitsee 1920-luvun vuokratalo.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta pihoineen. Kaksikerroksinen alkujaan vuokratalo on rakennettu 1920-luvulla ja se edustaa puhdaspiirteitä klassismia. Tontti on ollut alkujaan suurempi käsittäen myös lännen puoleisen tontin asuin- ja piharakennuksineen. Tila on nimeltään Virtanen. Ratakatu 31:n piharakennus, jossa ovat olleet liiterit ja ulkohuoneet on sijannut rakennuksen koillispuolella, paikalla, jossa nykyisin on ajoliittymä tontille Ratakadulta. Piharakennus ja naapuritalot on purettu 1960-luvun jälkeen. Asuinrakennus on peruskorjattu 1990-luvulla vanhaa ilmettä kunnioittaen.

Kohteen lähiympäristössä ei ole muuta rakennuskantaa, lukuun ottamatta Pispalan valtatien eteläpuolella sijaitsevaa 1950-luvun asuin- ja liikekerrostaloa. Itä- ja länsipuolella on tyhjät tontit, joilla sijainneet asuinrakennukset ovat palaneet tai purettu 1900-luvun loppupuolella. Ratakadun pohjoispuolella on rautatiealue.

Tonttia ei ole aidattu. Etelärajan muodostaa Pispalan valtatien korkea betoninen tukimuuri. Tontilla on hyvin vähän pihamaata. Nurmipintaisella pihalla kasvaa muutamia nuoria lehtipuita. Länsiosassa on pulterikivipenger. Pohjoisruna on tasattu ja hiekkapintainen. Pääovelle johtaa kapea polku. Pihan pinnat ovat perinteiset.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen ja pihan muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Useiden asuntojen säilyminen asuinrakennuksessa.

Porraskäytävän sijoituksen, muodon ja pintamateriaalien säilyminen.

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean asutun kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Pihapiirin ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 11.7.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 57 (Pispalan valtatie 2 N).

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; Tampereen museoiden Kuva-arkisto.