rakennusperinteinen

sosiaalihistoria
taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin kaupunkipuutalotyyppinen asuinrakennus on peräisin 1910-luvun alusta ja puurakenteinen piharakennus 1920-luvulta. Asuinrakennusta on siirretty valtatien leventämisen yhteydessä 1950-luvulla ja peruskorjattu 1970-luvulla, mistä johtuen sen alkupäinen ilme on osin kadonnut. Vaatimaton piharakennus on säilynyt paremmin. Pihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Rakennukset on rakentanut uittoyhdistyksen työnjohtaja Juho Heiskanen perheelleen. Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asunto puutalossa ja aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Asuinrakennuksen sisäänvedetyssä lounaiskulmassa on säilynyt sisäänkäynti liiketilaan, jossa toimi pitkään parturi-kampaamo.

Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän varressa sijaitsevalla pihapiirillä ja erityisesti aivan katulinjassa sijaitsevalla asuinrakennuksella on maisemallinen merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien varressa, kadun pohjoispuolella, asuinrakennus kiinni katulinjassa. Loivasti kadulta pohjoiseen nouseva tontti on ns. kaulatontti, jolle on katuliittymä naapuritontin pohjoispuolitse Pöllikujalta. Tontilla sijaisee 1900-luvun alun asuinrakennus sekä piharakennus.

Kohde muodostuu asuin- ja piharakennuksesta pihoineen. Tontti on ostettu Simolalta. Rakennukset ovat peräisin 1910-20-luvuilta ja ne on rakentanut Juho Heiskanen, joka toimi Pispalan uittoyhdistyksen työnjohtajana. Hän on oletettavasti suunnitellut ja myöskin rakentanut rakennukset itse kirvesmiesten toimiessa apuna. Asuinrakennus rakennettiin ilmeisesti vuokralaisten pitämiseen, mutta Heiskanen itse asui perheineen eläkepäivinään talossa muutettuaan pois Uittoyhdistyksen talon (Uittajankatu 10) työsuhdeasunnosta. Tätä ennen rakennuksessa ehti asua lukuisia vuokralaisia. Asuinrakennus on sijainnut alun perin noin viisi metriä etelämpänä ja sitä on jouduttu siirtämään Pispalan valtatien leventämisen vuoksi 1950-luvulla. Tonttia on kasvatettu lisäämällä ajoyhtys Pöllikujalta. 1940-luvulta lähtien talossa asui Juho Heiskasen tytär Hertta perheineen. Hertta Kolu piti rakennuksessa parturi-kampaamoliikettä 1960-luvulle asti. Talo on säilynyt samalla suvulla. Nykyinen omistaja perheineen on asunut talossa 1970-luvulta ja tehnyt peruskorjauksen.

Kohteen lähiympäristössä on sekä 1900-luvun alun rakennuksia että uudisrakennuksia. Itäpuolella on 1900-luvun alkupuolen voimakkaasti muutettu asuinrakennus, eteläpuolella usean asunnon asuinrakennuksia 1900-luvun alusta sekä yksi 1990-luvun luhtitalo, länsipuolen tontilta on purettu vanha rakennus ja sille on valmistumassa suurikokoinen moderni omakotitalo. Pohjoispuolella on Pölkkylän metsä sekä Rosenlewin vanha autotalli, jossa nykyisin toimii rengasliike T-osat.

Tonttia rajaa idästä ja lännestä matalat lauta-aidat. Kasvillisuutena on vaahteroita, mäntyjä, koivu, muutamia omenapuita, ja sireeniä sekä kukkaistutuksia. Pihan jäsentely, pinnat ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksessa entisen liiketilan säilyminen hahmotettavissa (sisäänkäynti kulmassa).

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 13.6.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 42 (Pispalan valtatie 22).

- Ainutlaatuinen Pispala : muistelmia ja kuvauksia Pispalasta ja sen asukkaista. Toim. Toivo Järvinen ja Uuno Sinisalo. Pispalan moreeni, Tampere 1973.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistaja