rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin puurunkoinen pienkerrostalotyyppinen asuinrakennus 001 on puuseppä Möttösen 1928 rakentama. Asuinrakennus on peruskorjattu kahdesti, mutta ikkunoiden vaihtamista lukuun ottamatta sen alkuperäiset puutaloklassismin tyylipiirteet ovat säilyneet melko hyvin, mm. päätyihin taittuvat räystäät, kerrosjakoa mukaileva listoitus ja julkisivujen symmetrinen aukotus. Huoneistojako useisiin pieniin asuntoihin on säilynyt. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat säilyneet pääosin perinteisenä.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, pienehköjä asuntoja puutalossa, on säilynyt.

Portaanpään varressa sijaitsevalla pihapiirillä ja asuinrakennuksella on melko vähäinen maisemallinen merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Portaanpään varressa, kadulta pohjoiseen nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsee 1920-luvun lopulla valmistunut vuokratalotyypinen asuinrakennus.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta pihoineen. Melko kookkaan vuokratalotyyppisen useita asuntoja käsittävän rakennuksen on aiemman inventoinnin tietojen mukaan rakentanut puuseppä Möttönen vuonna 1928. Tila on vielä 1960-luvulla ollut nimeltään Möttönen. Tontin kaakkoiskulmassa on sijainnut pienehkö suorakaiteen muotoinen, satulakattoinen piharakennus, jossa ovat olleet ulkohuoneet. Piharakennus on purettu 1960-luvun lopulla. Asuinrakennusta on peruskorjattu 1960-luvulla sekä 1900-luvun lopulla, ja se on muutettu vuokratalosta osakeyhtiömuotoiseksi. Asunnot ovat oletettavasti olleet huone ja keittiö -tyyppisiä ja niitä on mahdollisesti yhdistetty. Nykyisin asuntoja on viisi.

Kohteen lähiympäristössä on sekä 1900-luvun alun rakennuksia että uudisrakennuksia. Etelä-, länsi- ja luoteispuolilta on purettu vanhat rakennukset 1980-luvulla, paikalla on nykyisin kookkaat uudisrakennukset sekä pieni Päivölänkadun leikkipuisto.

Tonttia on aidattu pystyrima-aidalla sekä sireeniaidanteella. Lisäksi pihalla kasvaa kookas mänty, vaahteroita, pihlaja ja angervoja. Ajotie pihaan on sorapintainen. Pihaa on pengerretty paikoin pulterikivillä. Tontin itäreunalla on vanha kaivo. Pihan yleisilme on perinteinen.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Rakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean asutun betonisen kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

- Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 29.4.2002.

2002 inventoinnin kohdenumero 151.

- TTKK:n 1970-luvun rakennusinventointi: Jorma Mukala.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; http://www.pispala.fi/pispalakuvia ja Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

Asukas, naapuri ja inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa asuneet henkilöt