rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus 001 on peräisin 1890-luvulta. Se on todennäköisesti pohjakaavaltaan alkujaan ollut ns. yhteiskeittiö. Rakennus edustaa alueen vanhinta kerrostumaa, vaikka se on ulkoasultaan jonkin verran muuttunut 1950-luvun muutosten vuoksi. Säilyneitä piirteitä ovat: rungon muoto, yksi asuinkerros, loiva satulakatto, avoräystäät, julkisivujen aukotus ja t-ikkunat. Pieni, persoonallinen betonirunkoinen piharakennus on 1900-luvun alusta. Tontin jäsentely, pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset. Rinnepihassa on säilynyt paljon vanhoja betonirakenteita, kuten muureja, portaita ja maakellari.

Alueella 1800-1900-luvun taitteessa tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa ja aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt hahmotettavissa.

Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän varressa, sijaitsevalla pihapiirillä ja erityisesti lähellä katulinjaa sijaitsevalla asuinrakennuksella on maisemallinen merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien varressa, kadulta jyrkästi etelään laskevassa rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1800-luvun lopun asuinrakennus sekä hieman uudempi piharakennus ja maakellari.

Kohde muodostuu asuin- ja piharakennuksesta sekä maakellarista pihoineen.

Aiempien inventointien mukaan asuinrakennuksen olisi rakentanut kirvesmies Muhel 1800-luvun lopussa. Rakennuksen pohjakaava muistuttaa yhteiskeittiötä, jollaisia tiedetään olleen Pispalassa joitakin mm. Rajaportinkadun ja Mäkikadun varressa. Piharakennus vaikuttaa nuoremmalta, mahdollisesti 1910-20-lukulaiselta, 1930 kartassa rakennus jo näkyy. Tilan nimi on 1930 ollut Kivirinne. Rakennuksia on korjattu 1950-60-luvuilla. Muhelin jälkeen kiinteistön ovat omistaneet Koivuset ja sitten Huhtalat. Nykyinen omistaja on ostanut kiinteistön 2000-luvulla ja se on vuokrattuna.

Kohteen lähiympäristössä on sekä 1900-luvun alun rakennuksia että uudisrakennuksia. Länsipuolella on kookas 1990-luvun uudisrakennus ja itäpuolella 1980-luvun omakotitalo ja koillisessa liikerakennus. Muut rakennukset ovat säilyneitä 1900-luvun alun asuinrakennuksia.

Tontti on aitaamaton. Sitä on pengerretty korkeilla betonimuureilla. Piharakennuksen pohjoispuolella on betonirakenteinen maakellari. Myös pihan pintoja on betonoitu ja siellä on btoniportaita. 1970-luvulla takapihalla on ollut vielä istutuksia ja kasvimaata, nykyään se on hoitamatonta pusikkoa. Alapihalla on säilynyt muutamia omenapuita ja tontin koilliskulmassa sireenimaja, jossa on pihakeinu. Pihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, maakellarin, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa 001.

Rinnerakentamisesta johtuvan asuinrakennuksen korkean, lohkokivistä ja tiilestä koostuvan kivijalan säilyminen.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Pihapiirin ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

- Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 24.4.2002.

2002 inventoinnin kohdenumero 144.

- TTKK:n rakennusinventointi 1977: Heikki Varhi.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistaja, vuokralainen ja naapuri