arkkitehtoninen

sosiaalihistoria
taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Tontin rapattupintainen viisikerroksinen moderni asuin- ja liikekerrostalo on rakennettu 1952. Se edustaa Pispalan ensimmäisen 1945 asemakaavan jälkeistä rakentamista alueella. Bertel Strömmerin suunnittelemassa rakennuksessa ei ole perinteisiä pispalalaisia piirteitä, vaan se edustaa korkeatasoista jälleenrakennuskauden arkkitehtuuria. Rakennuksen alkuperäiset piirteet ovat säilyneet hyvin. Pihan yleisilme on rakentamisajalle tyypillinen ja kaupunkimainen. Pihassa on rinteeseen sijoittamisesta johtuen runsaasti betoniportaita, -muureja ja metalliputkikaiteita. Myös pihan alla on tiloja. Rakennus on Pispalan ensimmäinen ja korkein moderni kerrostalo, jolla on erityinen symbolimerkitys.

Asuinrakennus tarjosi valmistuessaan asukkaille modernit asumisen edellytykset: keskuslämmitetyt huoneet, juoksevan veden, wc:n ja kylpyhuoneen. Erikokoisten 1950-luvulle tyypillisten kerrostaloasuntojen ja kivijalan liiketilojen käyttö on säilynyt alkuperäistä vastaavana.

Samalla paikalla sijaitsi puurakenteinen Osuusliike Voiman kauppa 1915-1952. Liike muutti kerrostalon valmistuessa sen kivijalan liiketilaan, jossa se toimi 1980-luvun alkuun. Ylä-Voimaksi nimitetty kauppa on antanut nimensä rakennuksen lisäksi koko ympäröivälle alueelle.

Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän ja Päivölänkadun kulmauksessa aivan katulinjan tuntumassa sijaitsevalla korkealla ja massiivisella asuinrakennuksella on suuri maisemallinen merkitys sekä lähiympäristön katunäkymässä että hyvin laajasti kaukomaisemassa.

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien ja Päivölänkadun kulmauksessa, valtatieltä etelään laskevassa rinteessä. Tontilla sijaitsee 1952 rakennettu asuin- ja liikekerrostalo.

Kohde muodostuu asuin- ja liikekerrostalosta pihoineen. Tontti on ollut nykyistä suurempi ja kuulunut Simolalle. Sen keskeltä kulki 1873-1935 Reposaari Oy:n omistama Harmaa tukkitie. 1915 tontin itäosan vuokrasi Pellavatehtaan Työväen Osuuskauppa kaupparakennusta varten. Tontille siirrettiin Teiskon Viitapohjasta maatilan rakennukset, päärakennus kaupaksi ja piharakennus varastoksi. Aiemmin idempänä valtatien varressa Siljanderin talossa toiminut osuuskauppa aloitti toimintansa paikalla 1916. Osuuskauppojen yhdistyessä 1917 liikkeen nimeksi tuli Osuusliike Voima. Pispalan myymälä oli numero 10. Koska myös Ala-Pispalassa oli Voiman liike, alettiin Ylä-Pispalan liikettä ja koko ympäröivää aluetta nimittää Ylä-Voimaksi.

Ylä-Voiman kaupparakennus sijaitsi reilusti nykyistä kerrostaloa pohjoisempana. 1945 asemakaavassa valtatie oli levennetty ja suoristettu ja Ylä-Voimalle "Pispalan keskustaan" suunniteltu moderni kerrostaloalue. Tontin nykyinen asuin- ja liikekerrostalo valmistui 1952 Osuusliikkeen henkilökunnan asuinttaloksi ja vanha puinen kaupparakennus purettiin valtatien suoristuksen tieltä. Vanhan nimen perinyt kerrostalo on ensimmäinen ja korkein Pispalaan rakennetuista kerrostaloista. Sen suunnittelusta vastasi arkkitehti Bertel Strömmer. Henkilöhistoriallisina koriositeetteina mainittakoon, että kirjailija Lauri Viita on isänsä kanssa ollut tekemässä talon sähkötöitä. Kuuluisimpiin asukkaisiin kuuluvat sen sijaan Santalahden tulitikkutehtaan johtaja sekä myöhemmin kaupunginjohtajanakin vaikuttanut Pekka Paavola.

Osuusliike Voiman kauppa jatkoi toimintaansa rakennuksen kivijalassa 1980-luvun alkuun asti. Nykyisin liiketiloissa toimivat Fysikalinen hoitolaitos Pirkkahoito sekä Ahjola. Asunnot ovat säilyneet vuokra-asuntoina. Nykyisin talon omistaa VVO.

Kohteen lähiympäristö Ahjolan aukiolla on uudistunut voimakkaasti 1900-luvun jälkipuoliskolla. Ympäröiviltä tonteilta on purettu 1900-luvun alun rakennukset lukuun ottamatta eteläpuolella sijaitsevaa kahta tonttia. Harmaan tukkitien uoma länsipuolella on puistona. Itäpuolella on asfaltoitu parkkialue, jossa on sijainnut 1916 valmistunut pelastusarmeijan talo.

Tontti on aitaamaton. Maasto tontilla laskee voimakkaasti kohti etelää. Kasvillisuus on hyvin vähäistä, ainoastaan muutamia vaahteroita. Lounaiskulmassa on nurmea. Pihan pinnat on pääosin asfaltoitu. Pihan yleisilme on kaupunkimainen.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Porraskäytävien sijoituksen, muodon ja pintamateriaalien säilyminen.

Kivijalan liiketilojen käytön jatkuminen.

Avoimen pihan ja asuinrakennuksen keskeisen aseman säilyminen katu- ja kaukomaisemassa.

Rinnepihan rakenteiden säilyminen.

- Helenius Kyllikki, Pispala, Tampereen pääkaupunki. Tampere-seura. Tampere 2001.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

Asukkaat, inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa asuneet henkilöt