rakennusperinteinen

sosiaalihistoria
taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin kaupunkipuutalotyyppinen asuinrakennus 001 on rakennettu 1920-luvulla, yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus 002 1910-luvulla ja piharakennus 003 1940-50-luvulla. Rakennukset on peruskorjattu erittäin voimakkaasti, mistä johtuen niiden alkuperäiset piirteet ovat kadonneet, mutta runkomuodot pääosin säilyneet. Pihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Alueella 1900-luvun alussa tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asuntoja puutaloissa ja aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Asuinrakennuksen 001 kivijalassa on toiminut kelloseppämestari Olavi Kangasniemen kellosepänliike 1960-luvulle asti. Liiketilan sijainti on yhä hahmotettavissa kadulle aukeavasta ovesta.

Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän ja Musankadun kulmauksessa sijaitsevalla pihapiirillä ja erityisesti aivan katulinjassa sijaitsevalla asuinrakennuksella 001 on maisemallinen merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien ja Musankadun kulmauksessa, kadulta etelään nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsee kaksi asuinrakennusta sekä piharakennus.

Kohde muodostuu kahdesta asuinrakennuksesta ja pitkästä piharakennuksesta pihoineen. Tontti on lohkottu Simolan maista ja se on aluksi ollut vuokrattuna. Rakennukset ovat kaikki eri aikoina rakennettu. Vanhin on tontin itäreunan asuinrakennus, joka on rakennettu todennäköisesti 1912. Suurempi aumakattoinen asuinrakennus on tonttikartan perusteella rakennettu 1920-luvulla. Rakennukset on kiinteistön omistajan kertoman mukaan rakentanut kelloseppämestari Olavi Kangasniemen isoisä. Aumakattoisen rakennuksen kivijalassa on toiminut kellosepänliike 1960-luvulle asti. Pispalalaiset ovat yleisesti käyttäneet tontin länsipuolitse kulkevasta Musankadusta nimitystä Kellosepänmäki. Pihapiirin vanha pienikokoinen piharakennus on sijainnut tontin kaakkoskulmassa. Nykyinen piharakennus on peräisin 1940-50-luvulta. Rakennukset on peruskorjattu erittäin voimakkaasti 1970-80-lukujen vaihteessa.

Kohteen lähiympäristössä on pääasiassa 1900-luvun alun asuinrakennuksia. Eteläpuolelle Mäkikadun reunaan on rakennettu 1990-2000-luvulla kookas uudisrakennus.

Tonttia rajaa osin pensasaita. Etelärajalla on Mäkikadun linjausta muutettaessa 1990-luvulla rakennettu korkea betoniharkkomuuri ja sen päällä kestopuuaita. Kasvillisuus on runsasta: vaahteraa, sireeniä, koivuja, hedelmäpuita sekä erilaisia pensaita ja kukkaistutuksia. Pihaa on pengerretty pulterikivillä. Valtatien reunaan on tasoitettu sorapintaiset autopaikat. Polut ovat hiekkapintaisia. Pihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennusten, piharakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen tiiviin pihapiirin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa 001.

Asuinrakennuksen 001 entisen liiketilan säilyminen hahmotettavissa (sisäänkäynti kadulle).

Pispalassa tyypillisen eri rakennusmateriaaleista koostuvan kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa 002.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Pihapiirin ja asuinrakennuksen 001 aseman säilyminen katumaisemassa.

Lisäksi: Rakennusten 1900-luvun alkupuolelle tyypillisten piirteiden palauttaminen on suositeltavaa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 27.5.2002.

2002 inventoinnin kohdenumero 210 (Pispalan valtatie 35 a).

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistaja (sähköposti) ja vuokralainen