rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihan yksittäispientalotalotyyppisen asuinrakennuksen 001 on rakentanut Kustaa Josefsson 1880-luvulla. Hänen poikansa Yrjö Joki on laajentanut rakennuksen 1920-luvun lopulla nykyasuun, jossa on nähtävissä puuklassismin piirteitä (mm. lunetti-ikkunat, päätyihin taittuvat räystäät ja leveähköt listoitukset). Useita asuntoja käsittävä rakennus on peruskorjattu. Siinä on nähtävissä kerrostumia ja piirteitä useista rakentamis- ja korjausvaiheista. Pihan pinnat ja runsas kasvillisuus ovat perinteiset.

Asuinrakennus kertoo havainnollisella tavalla varallisuuden ja perheen kasvaessa tehdyistä muutoksista 1800-luvun lopulta 1900-luvulle. Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, asuntoja puutalossa, on säilynyt.

Pihapiiri sijaitsee Kannaksenkadun ja Mäkikadun kulmauksessa, maisemallisesti näkyvällä paikalla. Pihalla ja kookkaalla asuinrakennuksella 001 on merkitystä molempien katujen katumaisemassa.

Kohde sijaitsee Mäkikadun ja Kannaksenkadun risteyksen kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A4).

Kohde sijaitsee Kannaksenkadun ja Mäkikadun yhtymäkohdassa, Punaisen tukkitien puiston laidassa. Loivasti lounaaseen viettävällä tontilla on 1880-luvulla rakennettu ja 1928 laajennettu asuinrakennus.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta pihoineen. Tontti on lohkottu aikoinaan Simolan maista. Kannaksenkatu 39 asuinrakennuksen rakensi 1880-luvulla, ennen vuotta 1886, nykyisen kiinteistön omistajan isoisä Kustaa Josefsson perheelleen. Josefsson oli ammatiltaan kirvesmies ja apuna rakennustöissä hän käytti sukulaisia sekä tuttavia. Asuinrakennusta laajennettiin kiinteisön nykyisen omistajan isän Yrjö Joen toimesta vuonna 1928. Hänen vaimonsa Hulda Joki piti talossa ompelimoa. Talossa oli laajennuksen jälkeen omistajien asunnon ja ompelimon lisäksi vintillä neljä hellahuonetta vuokralaisille. Tontin pohjoiskulmassa oli pieni ulkohuonerakennus, joka on sittemmin purettu. 1920-luvulla suku omisti Punaisen tukkitien itäpuolella kolme tonttia, Kannaksenkatu 37 ja 39 sekä Vannekatu 10. Kannaksenkatu 37 omistaja joutui takaamiensa lainojen vuoksi konkurssiin 1930-luvun alun pulavuosina, jolloin Kannaksenkatu 37 ja Vannekatu 10 kiinteistöt päätyivät pakkohuutokaupattaviksi. Kannaksenkatu 39 kiinteistö on säilynyt alusta alkaen samalla suvulla. Tilan nimi 1960-luvulla ollut Kotimäki. Nykyinen kiinteistön omistaja on perinyt talon 1970-luvulla ja tehnyt peruskorjauksen.

Kohteen lähiympäristössä on 1900-luvun alun rakennuksia. Tontin länsipuolitse on kulkenut Porin Höyrysahan 1860-luvulla rakentama punainen tukkitie, joka purettiin vuonna 1935. Tukkitien uoma on rakentamatonta puistoaluetta, jossa kulkee kevyenliikenteenväylä.

Tontti on aidattu pystylauta-aidalla sekä pensasaidanteilla. Ajotie ja pihan polut ovat sorapintaisia. Tontin kasvillisuus on runsasta, sireeniä, omenapuita, vaahteroita, koivuja, marjapensaita sekä muita pensaita, puutarhakasveja ja perennoja. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennusten kattomuodon ja rakennus- ja laajennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa 001.

Pihapiirin ja rakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 8.9.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 88.

- Helenius Kyllikki, Pispala, Tampereen pääkaupunki. Tampere-seura. Tampere 2001.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

kiinteistön omistaja ja inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa asuneet henkilöt