rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihan yksittäispientalotalotyyppinen asuinrakennus on rakennettu 1936-38. Siinä on nähtävissä puuklassismin piirteitä, mm. kolmiopäätyinen kuisti, leveähköt listoitukset. Eteläsivun kuisti-laajennusta lukuun ottamatta rakennuksen alkuperäinen asu on säilynyt melko hyvin. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset ja siellä on säilynyt vanha maakellari ja ki-viaidannetta tontin rajoilla.

Asuinrakennus on Johan Siimeksen rakentama. Siimeksen vaimo toimi Pispalan kätilönä, talo tunnetaankin kätilöntalona tai Siimeksen talona. Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen puutaloasumisen tapa on säilynyt.

Pihapiiri sijaitsee Kannaksenkadun varressa, maisemallisesti näkyvällä paikalla. Asuinrakennuksella 001 on merkitystä Kannaksenkadun katumaisemassa.

Kohde sijaitsee osin Mäki- ja Kannaksenkadun risteyksen kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A4).

Kohde sijaitsee Kannaksenkadun varressa, kadulta lounaaseen laskevassa rinteessä. Tontilla on 1930-luvulla valmistunut omakotitalotyyppinen asuinrakennus sekä maakellari.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta ja maakellarista pihoineen. Tontti on ostettu Simolalta. Sen pohjoisosassa on 1930 tonttikartan perusteella sijainnut pitkä suorakaiteen muotoinen pohjois-eteläsuuntainen rakennus. Rakennus on purettu 1930-luvulla. Tontin nykyinen asuinrakennus on rakennettu 1936-38 Siimeksen perheelle, joka asui Kannaksenkadun vastakkaisella puolella (Mäkikatu 77/ kannaksenaktu 28). Aiemman inventoinnin mukaan runkohirret olisivat peräisin vanhasta riihestä. Johan Siimes oli veturinkuljettaja ja hänen vaimonsa kätilö, joka hoiti tointa myös tässä talossa. Pihan pohjoiskulmaan vanhan rakennuksen paikalle rakennettiin maakellari, joka on säilynyt. 1960-luvun kartassa tila on ollut nimeltään Illansuu. Siimesten kerrotaan muuttaneen Kanadaan ja pitäneen taloa pitkään vuokralla. Edellinen omistaja on ostanut kiinteistön 1985 Siimeksen perikunnalta, minkä jälkeen taloa on peruskorjattu. Nykyiset asukkaat ovat ostaneet kiinteistön 2008.

Kohteen lähiympäristössä on sekä 1900-luvun alun rakennuksia että uudisrakennuksia. Kaakkois- ja eteläpuolille on 1990-2000-luvuilla rakennettu kookkaat huonosti ympäristöönsä sopivat uudisrakennukset.

Tonttia on rajattu pensasaidantein, Kannaksenkadun reunaa on pengerretty osittain pulterikivillä. Kasvillisuutena on sireeniä, kuusi, tammi, tuomipihlajaa, pihlaja, jasmike- sekä muita pensaita. Pihan yleisilme on pääosin perinteinen.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja rakenteiden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Rakennuksen 001 aseman säilyminen katumaisemassa.

Lisäksi: Asuinrakennuksen rakennusajalle tyypillisten piirteiden palauttaminen on suositeltavaa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 10.8.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 94.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistaja, naapuri ja inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa asuneet henkilöt.