rakennusperinteinen
rakennustekninen

sosiaalihistoria
teollisuushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Tontin tiilestä muurattu Haulitehdas (002) valmistui 1908. Sen julkisivujen ominaispiirteet ovat säilyneet erinomaisesti. Se edustaa Tampereelle tyypillistä punatiilistä teollisuusrakentamista. Tontin länsiosan 1900-luvun alussa rakennettu ja myöhemmin huoneella laajennettu pikkutalo (001) edustaa katoamassa olevaa rakennustyyppiä. Tontilla on säilynyt perinteiselle rinnepihalle tyypillisiä rakenteita, kuten penkereitä ja jonkin verran vanhaa kasvillisuutta.

Haulitorni, sen teräsrunko ja huipun valimo edustavat aikansa rakennusteknistä huippuosaamista. Lisäksi se on ilmeisesti ainut Suomessa säilynyt haulitorni.

Vuodesta 1908 1970-luvun alkuun toiminut haulitehdas ja haulitorni edustavat alueen teollisuushistoriaa.

Pikkutalo (001) on toiminut ensin tehtaan johtajan ja sitten työntekijän asuntona sekä toimistona. Se on kertoo 1900-luvun alkupuolen asumisen tavasta, ja on kiinteä osa haulitehtaan kokonaisuutta. Haulitehdas (002) on kunnostettu vuokrattavaksi juhlatilaksi erilaisiin tilaisuuksiin ja kokoontumisiin.

Radan varressa sijaitseva Haulitehdas on näkyvä osa Santalahden maisemaa. 147 m merenpinnan yläpuolelle kohoava haulitorni näkyy laajalle alueelle Länsi-Tampereella. Se on tärkeä historiallinen maamerkki ja Pispalan symboli.

Kohde sijaitsee Haulitornin ympäristön kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A7).

Kohde sijaitsee Pispalanharjun pohjoisrinteessä, Haulikadun varressa. Tontilla sijaitsevat 1908 rakennetut haulitehdas ja haulitorni sekä pieni asuinrakennus.

Kohde muodostuu haulitehtaasta ja -tornista sekä asuinrakennuksesta pihoineen. Haulien valmistus aloitettiin Tampereella 1856, jolloin perustettiin Tampereen haulitehdas osakeyhtiö. Yritys oli alkuun hyvin vaatimaton ja tehdasta varten vuokrattiin maapalsta Pyynikin etelärinteeltä. Omistajavaihdosten jälkeen kauppias K. Hjorthin aikana tehdas alkoi menestyä ja vanhat puurakenteiset tehdasrakennukset kävivät pieniksi ja vanhanaikaisiksi. Toiminta siirrettiin nykyiselle paikalleen Pispalaan 1908. Tontti on lohkottu Simolan maista. Sinne rakennettiin tiilinen tehdasrakennus ja ajanmukainen 55 metriä korkea teräksinen haulitorni, joka oli tuotu Lyypekistä. Tehdas tuotti hauleja, susihauleja ja lyijykkeitä. Tehtaan länsipuolelle valmistui samoihin aikoihin pieni asuinrakennus, joka on suullisen perimätiedon mukaan toiminut aluksi haulitehtaan johtajan asuntona, sitten työntekijän asuntoja ja myös toimistona. Rakennusta laajennettiin 1930-luvulla. Haulitehtaan länsipäädyssä on ollut varastorakennus.

Haulitehdas lopetti toimintansa vuonna 1972, minkä jälkeen Tampereen kaupunki osti tontin rakennuksineen. Asuinrakennus oli pitkään vuokrattuna. Vuonna 1990 haulitehdas ja -torni siirtyivät kotiseutuyhdistys Pispalan Moreeni ry:n hallintaan, joka kunnosti tehtaan kokoontumis- ja juhlatiloikseen.

Kohteen lähiympäristössä, kaakossa ja lounaassa on 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun välisenä aikana rakennettua rakennuskantaa. Länsipuolella on tyhjä tontti, jonka 1900-luvun alun asuinrakennus paloi 1996. Pohjoispuolella on rautatiealue, joka on erottanut haulitehtaan muusta harjun pohjoisrinteen teollisuudesta. Itäpuolella on kaksi nykyisin rakentamatonta tonttia.

Tontti on ollut teollisen toiminnan aikana rajattuna korkella lauta-aidalla. osin jyrkkää rinnepihaa on pengerretty maavalleilla ja betonimuureilla. Asuinrakennuksen eteläpuolella pihassa on Pispalan vesijohto-osuuskunnan vesiposti. Kasvillisuus tontilla on pääosin perinteistä, mutta vähäistä ja länsiosassa hoitamatonta. Haulitehtaan piha-alueita on rakennuksen edustaa on laatoitettu betonikiveyksellä.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Useiden haulien tuotantoon liittyvien rakennusten muodostaman kokonaisuuden säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen 001 harvinaistuneen rakennustyypin, pikkutalo, säilyminen.

Haulitornin (005) aseman säilyminen lähi- ja kaukomaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 30.5.2001 ja 2.6.2001.

2002 inventoinnissa Haulikatu 6 ja Haulikatu 8 on inventoitu erikseen, vaikka ne sijaitsevat samalla tontilla. Kohdenumerot ovat 2 ja 12.

- Harjula, Kristiina, Unelma Pispalasta. Tampere 1992.

- Haulitorni pian satavuotias. Aamulehti 25.11.2007 (sunnuntailiite Asiat).

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. (s. 261)

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; http://www.pispala.fi/pispalakuvia ja Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

Pispalan Moreeni ry/ Mårten Sjöblom