arkkitehtoninen
rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin asuinrakennukset ovat peräisin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun ajalta ja ne edustavat alueen vanhinta kerrostumaa. Yksittäispientalotalotyyppinen asuinrakennus 028 on säilyttänyt ominaispiirteensä erinomaisesti, kun taas paritupaa muistuttava 010 on menettänyt osan alkuperäisistä piirteistään muutoksissa ja peruskorjauksessa. Pihan pinnat, penkereet, jäsentely ja kasvillisuus ovat säilyneet perinteisinä.

Asuinrakennuksessa 028 on säilynyt uusrenessanssin piirteitä, kuten avoräystäät, julkisivujen yläosan koristelistoitus, ristikulmaiset ikkunakehykset, pikkuruutuiset ikkunat ja mutterinmallinen kuisti.

Pihapiiri muodostaa kerroksellisen kokonaisuuden, joka kertoo erinomaisella tavalla viime vuosisadan vaihteen asumisen ja rakentamisen tavasta.

Pihapiiri ja erityisesti asuinrakennus 028 sijaitsevat näkyvällä paikalla Haulikadun ja Pispalan valtatien tuntumassa.

Kohde sijaitsee Haulitornin ympäristön kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A7).

Kohde sijaitsee Haulikadun ja Erämiehenkadun mutkassa, tontin eteläreunan rajoittuessa Pispalan valtatiehen. Lähes tasamaatontilla sijaitsee kaksi asuinrakennusta ja kolme 1900-luvun lopun piharakennusta.

Kohde muodostuu kahdesta asuinrakennuksesta ja kolmesta pienestä piharakennuksesta pihoineen. Tontti on vuokrattu ja sen omistaa Hugo Simolan perikunta. Asuinrakennuksista vanhempi, pohjoisempi (010), on rakennettu 1800-luvun lopulla ja se edustaa selkeästi maaseudun rakentamistyyppiä. Se on ollut pohjakaavaltaan paritupa. Rakennuksen itäpäässä on toiminut pitkään verhoomo. Rakennusta peruskorjataan parhaillaan.

Läntisempi asuinrakennus (028) on rakennettu 1900-luvun alun ja 1910-luvun välisenä aikana. Rakentajana on toiminut uittopäällikkö Johansson. Rakennuksesta kerrotaan, että se olisi ruotsalaisen mallikirjan mukaan rakennettu. Rakennuksessa on ollut kaksi asuntoa: kahden huoneen ja keittiön asunto sekä vuokralaisen hellahuone. Asunnot on nykyisin yhdistetty.

Tontin itäpäässä on sijainnut asuinrakennusten yhteinen, kookas, kaksiosainen piharakennus sekä sen eteläpäädyssä pieni asuinmökki. Vanhassa piharakennuksessa sijaitsivat ulkohuoneet ja puuliiteri sekä mahdollisesti myös sauna. Rakennukset paloivat 1970-80-luvulla, jonka jälkeen tontin itäkulmaan on rakennettu nykyinen kaksiosainen varastokäytössä oleva piharakennus (011). Pihaa on täydennetty vielä 1980-luvulla tontin pohjoiskulmassa sijaitsevalla autotallirakennuksella (047) sekä eteläsivun aittamallisella piharakennuksella (048). Tontin uudehkoja piharakennuksia ei ole inventoitu erikseen niiden vähäisen rakennushistoriallisen arvon vuoksi.

Kohteen lähiympäristössä on vanhaa rakennuskantaa. Länsipuolella on Ahjolan aukio sekä rakentamaton tontti, jossa sijainnut 1900-luvun alun talo paloi 1990-luvulla. Pohjoispuolella on haulitehdas ja -torni sekä samalla tontilla sijaitseva pieni asuinrakennus. Itäpuolella on kookas 1900-luvun alun usean perheen asuinrakennus. Eteläpuolella kulkee Pispalan valtatie.

Tontti on aidattu pääosin pystylauta-aidalla. Eteläreunassa on betonimuuri Pispalan valtatien penkereenä. Piha on valtatien leventämisen ja nostamisen vuoksi jäänyt katutason alapuolelle. Siellä kasvaa vaahteroita, koivuja, sireeniä, pihlaja sekä pensaita ja kukkaistutuksia. Piha on jaettu kahtia maapenkereellä, jota on tuettu pulterikivillä. Penkereen päällä kasvaa sireeniaidanne. Ajotie pihaan on hiekkapintainen. Pihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat säilyneet perinteisinä.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Useiden rakennusten sekä pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman pihapiirin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Rakennuksen 028 tyylipiirteiden ja aseman säilyminen maisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 10.7.2001.

2001 inventoinnin kohdenumerot 54 (Haulikatu 2) ja 55 (Haulikatu 4).

Haulikatu 4:n inventointitietoja on tarkastuskäynnin perusteella päivittänyt Hannele Kuitunen/ PMM/ 21.6.2005.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; http://www.pispala.fi/pispalakuvia ja Tampereen museoiden Kuva-arkisto.