rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin asuin- ja piharakennus ovat peräisin 1900-luvun alusta. Pienehköä kaupunkipuutalotyyppistä asuinrakennusta (001) on laajennettu 1930-40-luvuilla ja korjattu 1990-luvun tienoilla. Rakennusvaiheet näkyvät materiaaleissa ja muodoissa. Vaatimaton betoninen piharakennus (002) on ajalle tyypilliseen tapaan rakennettu kiinni naapuritontin piharakennukseen. Rakennuksissa on säilynyt paljon alkuperäisiä tai niitä vastaavia rakennusosia. Pihassa on maakellari ja perinteiselle rinnepihalle tyypillisiä rakenteita, kuten penkereitä ja portaita sekä kasvillisuutta.

Asuinrakennus edustaa Pispalassa tyypillistä esikaupunkimaista tapaa laajentaa taloa perheen tilantarpeen kasvaessa tai varallisuuden lisääntyessä. Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pienehköjä asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa on säilynyt.

Aivan kadun reunassa sijaitsevalla asuinrakennuksella (001) on maisemallista merkitystä Ajurinkadun katunäkymässä.

Kohde sijaitsee päättyvän Ajurinkadun varressa. Kadulta pohjoiseen nousevalla tontilla sijaitsevat asuin- ja piharakennus sekä maakellari. Pihaan kuljetaan lännen puolisen naapuritontin kautta.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta, pienestä piharakennuksesta ja maakellarista pihoineen. Asuinrakennus on Nestori Luomasen rakentama rankorunkoinen asuintalo perheelleen. Luomasen jälkeen talossa ovat asuneet Elina ja Jussi Luomanen 1930-40-luvuilla. Rakennus on rakennettu kahdessa vaiheessa, ilmeisesti siten, että länsiosa on rakennettu 1900-luvun alussa ja itäosa 1930-40-luvulla. Vuoden 1930 kartassa asuinrakennusta ei ole vielä laajennettu. Piharakennus on 1910-20-luvuilta, kuten myös asuinrakennuksen pohjoispuolella sijaitseva melko kookas maakellari. Maakellaria ei ole inventoitu erikseen, mutta se on osa vanhaa pihapiiriä ja sen säilyminen olisi toivottavaa. Vuoden 1965 katualueiden pakkolunastusta varten laaditussa kartassa tilan nimi on Santala. Tontin eteläkulmasta on lunastettu pala, sillä Kannaksenkadun katulinja oli tuolloin tarkoitus muuttaa kulkemaan Ajurinkadun paikalta. Suunnitelmasta kuitenkin luovuttiin. Rakennusta on peruskorjattu 1900-luvun lopussa. Nykyinen omistaja on vuokrannut rakennukset.

Kohteen lähiympäristössä on sekä 1900-luvun alun rakennuksia että uudisrakennuksia. Uudisrakennukset kohteen länsi ja eteläpuolella ovat kookkaita ja hallitsevat maisemaa.

Piha on aitaamaton. Jyrkkää rinnettä on pengerretty pulterikivillä. Polut ovat hiekkapintaisia. Piharakennukselle ja yläpihalle johtavat puhelinpylväistä ja kestopuusta rakennetut portaat. Yläpihalla on kasvimaa sekä tilapäiseltä vaikuttava pieni pressuilla vuorattu sauna. Kasvillisuus on runsasta ja perinteistä: sireeniä, jasmiketta, vaahteroita, pihlajaa, omenapuita, raparperia, marjapensaita ym.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, maakellarin, pihan pintojen ja rakenteiden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Alkuperäisten tai niitä vastaavien rakennusmateriaalien ja muotojen säilyminen. Esim. listoitukset, ikkunoiden puitejako, laudoitustapa.

Pispalassa tyypillisen eri rakennusmateriaaleista koostuvan kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa 001.

Rakennuksen 001 aseman säilyminen katumaisemassa.

- Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 24.4.2002.

2002 inventoinnin kohdenumero 143.

- TTKK:n rakennusinventointi 1976: Jarmo Saarinen.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistaja