Pirkanmaan maakuntamuseo suoritti vuoden 2008 lokakuun ja joulukuun välisenä aikana arkeologisen inventoinnin Tampereen Kaupin kaupunginosassa, Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) yleissuunnittelualueella. Työn tilaaja oli Tampereen kaupunki (kaupunkiympäristön kehittäminen ja maankäytön suunnittelu). Kustannukset olivat 1175 e + alv. Kenttätyöt suoritti FM Tiina Jäkärä 1.10., 20.10. ja 2.12.2008. Kokonaistyöaika oli 6 työpäivää. Töiden valvojana toimi Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija, FM Vadim Adel.

Inventointialue sijaitsee TAYS:in sairaala-alueen ympärillä, rajoittuen etelässä Teiskontiehen, pohjoisessa metsäalueeseen, lännessä Tekunkatuun ja idässä Toimelankatuun. Alue on havupuuvaltaista, kallioista metsää, jossa risteilee runsaasti ulkoilupolkuja. Aivan alueen kaakkoiskulman poikki kulkee Alasjärvestä laskeva oja.

Inventointialue kuului historiallisesti Takahuhdin kylään ja oli sen metsäaluetta. Takahuhdin kylä kuului Messukylän pitäjään. 1540-luvulla kylässä tiedetään olleen 23 taloa. Tiivis ryhmäkylä sijaitsi Alasjärven eteläpuolella peltojen keskellä. Isojako alkoi alueella 1760-luvulla, jolloin myös kylän metsämaat jaettiin pitkiksi, Näsijärveen asti ulottuviksi kaistoiksi. Kaupin niityt raivattiin aikanaan pelloiksi, jotka nykyisin ovat kadonneet mm. sairaalarakennusten ja urheilukenttien rakentamisen myötä. Peruskartalla näkyy Teiskontien varressa vielä pellon muistona nimi ”Myllypelto”. Jo varhain Kaupin kansanpuistoksi nimettyä aluetta kehitettiin 1960/70-luvuilta alkaen nykyiseksi urheilupuistoksi, jonka liikuntareitit ulottuvat Niihaman metsien halki Jyväskyläntiehen saakka.

Tampereen kiinteitä muinaisjäännöksiä inventoitiin ensimmäisen kerran vuonna 1971 (Räty 1971-72). Seuraavan kerran vuonna 1994 suoritettiin Tampereen kaupungin inventointi (Nurminen ja Rajala 1994). Vuonna 2004 inventoitiin Kauppi-Niihama -alueen kulttuuriympäristö (Heiskanen ja Luoto 2004). Nyt inventoidulta alueelta ei siis tunnettu kiinteitä muinaisjäännöksiä entuudestaan. Alueelta tunnetaan vain yksi kivikautinen irtolöytö (kohde 90, Nurminen ja Rajala 1994).

Tavoitteena oli kartoittaa sekä esihistoriallisen että historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Ennen maastokäyntiä inventoija tutustui 1760-luvun isojakokarttoihin. Esihistoriallisia muinaisjäännöksiä etsittiin topografisesti otollisilta alueilta ja tarkastamalla tunnettu irtolöytöpaikka.

Kentällä suoritettiin pääasiassa näkyvien rakenteiden visuaalista havainnointia sekä kaivettiin koekuoppia/koepistoja. Kohteiden dokumentointi tehtiin sanallisesti ja valokuvaamalla sekä merkitsemällä ne kenttäkarttoihin. Kohteet kuvattiin sekä mustavalkofilmille että digitaalisesti. Maastossa kohteiden paikantamisessa käytettiin myös GPS-paikanninta (Garmin GPSMap 60CSx).

Raportin kartat on luotu MapInfo Professional-ohjelmalla (versio 8.5.1). Pohjana käytettiin v. 2005 version PerusCD-karttoja (© Maanmittauslaitos, käyttöoikeuslupa PISA/020/2006). Peruskarttaote on mittakaavassa 1:50 000, yleiskartta 1:10 000 ja kohdekartat 1:5000. Kiinteiden muinaisjäännösten koordinaattitiedot on ilmoitettu raportissa sekä yhtenäis- (p ja i), että peruskoordinaatteina (x ja y), pyöristettynä lähimpään kymmeneen metriin. Mustavalkonegatiiveja sekä digitaalikuvia säilytetään Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikössä.

Alueelta ei löytynyt kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kivirakenne 2 (kohde 3) voi mahdollisesti liittyä alueella sijainneeseen ampumarataan. Kauppi-Niihama-alueen kulttuuriympäristöinventoinnissa mainitaan maastossa jäänteitä, jotka mahdollisesti kuuluvat 1920-luvulla alueelle perustettuun Suojeluskunnan ampumarataan (Heiskanen ja Luoto 2004, 16). Kohde on moderni ja sen alkuperäinen ympäristö oli täysin tuhoutunut, eikä sitä luokitella kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Myös kivirakenne 1 (kohde 2) voi olla moderni. Rajamerkki (kohde 1) liittyy kiinteistön rajaan, eikä se täytä kiinteän muinaisjäännöksen määritelmää. Aiemmin tunnettu kivikautinen löytöpaikka (kohde 4) todettiin ja tarkastettiin. Mitään irtolöytöjä ei tehty.

Heiskanen, Jari ja Luoto, Kalle 2004. Kauppi-Niihaman osayleiskaava.

Kulttuuriympäristöinventointi 2004.

Nurminen, Teija ja Rajala, Ulla 1994. Tampereen kaupungin inventointi.

Räty, Jouko 1971. Tampereen inventointi.

Isonjaon kartat, Messukylä, Takahuhti, 1760-luku. Digitoidut kartat CD:llä Tampereen maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikön arkistossa.