rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihan yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on rakennettu 1926. Rakennus on peruskorjattu melko voimakkaasti, mutta siinä on säilynyt nähtävissä joitain ajan rakentamiselle tyypillisiä piirteitä, kuten noppamainen rungon perusmuoto, jyrkkä satulakatto, julkisivujen aukotus, päätyjen neliöikkunat ja lasikuisti. Rinnepihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, pienehköjä asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt hahmotettavissa.

Varronkadun varressa sijaitsevalla rinnetontilla ja sen asuinrakennuksella on kohtalainen merkitys katunäkymässä ja harjun etelärinteen kaukomaisemassa.

Kohde sijaitsee Varronkadun varressa, pohjoiseen nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1926 rakennettu asuinrakennus sekä 1990-luvulla rakennettu piharakennus.

Kiinteistön osoite oli 202 inventoinnissa Vallikatu 24 B.

Kohteen asuinrakennuksen ovat rakentaneet Aino Mäkinen ja hänen miehensä vuonna 1926. Mäkinen teki itse perustuksen, rungon rakentamisessa apuna oli kirvesmiehiä. Mäkisillä oli ostetut piirustukset taloa varten. Rakennuksessa on ollut kaksi huoneen ja keittiön asuntoa sekä mahdollisesti ns. vinttikamari yläkerrassa. Nykyisin asunnot on yhdistetty. Rakennuksen nykyiset omistajat ovat ostaneet kiinteistön vuonna 1986 ja tehneet peruskorjauksen. Tontin vanha piharakennus on purettu ja tilalle on 1988 rakennettu uusi melko hyvin kooltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan pihapiiriin sopiva pihavaja. Sen on suunnitellut arkkitehti Matti Lindberg. Vaja on puurakenteinen, 17 m2 kokoinen ja on maalattu harmaalla öljymaalilla ja katemateriaalina on musta huopa.

Rakennuksen ympäristössä on voimakkaasti peruskorjattuja vanhoja rakennuksia sekä muutama uudisrakennus. Rinne on jyrkkä ja sieltä avautuu hyvä näköala Pyhäjärvelle.

Piha on rehevä ja siellä kasvaa muun muassa koivu, mänty, vaahteroita, vanhoja omenapuita, sireenejä ja pihlajia. Pihan ilme on säilynyt perinteisenä.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katu- ja kaukomaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 25.7.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 279.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä Esko Valkama.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Inventoinnin täydennyslomake, täyttäjä kiinteistön omistaja, 31.3.2008