rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin 1928 rakennettu asuinrakennus on rakennustyypiltään puurakenteinen pienkerrostalo. Siinä on peruskorjauksesta huolimatta säilynyt joitain ajan rakentamisen piirteitä, kuten selkeä suorakaide runkomuoto, satulakatto, julkisivujen symmetrinen aukotus, päätyjen lunetti-ikkunat ja 6- ja 9-ruutuiset risti-ikkunat (uusitut).

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, pieniä asuntoja vuokratalotyyppisessä puutalossa, on säilynyt.

Vallikadun päässä sijaitsevan jyrkän rinnetontin kookkaalla lähes katulinjaan sijoitetulla asuinrakennuksella on melko vähäinen merkitys katunäkymässä sekä kohtalainen merkitys harjun etelärinteen kaukomaisemassa.

Kohde sijaitsee Vallikadun päässä, Vallikadulta etelään viettävässä jyrkässä rinteessä. Tontilla sijaitsee 1928 rakennettu vuokrakerrostalo.

Vallikatu 29:ssä sijaitsee 1920-luvulla rakennettu entinen vuokrakerrostalo, jossa on ollut 7 vuokrahuoneistoa. Asuintalo on rakennettu rinteeseen niin, että Vallikadun puolella ensimmäinen kerros on tien tasossa. Alarinteen puolella rakennus nousee kivijalan täydestä kerroskorkeudesta ylöspäin, mikä antaa 2-kerroksiselle rakennukselle entistä jyhkeämmän vaikutelman.

Rakennus on valmistunut eri lähteestä riippuen joko vuonna 1928 tai 1929. Talon urakoitsijana oli rakennusmestari, kirvesmies Välimäki ja talo oli aluksi myös hänen omistuksessaan. Rakennusta on kutsuttu "Naistentaloksi", koska vuokralaisiksi valittiin aikanaan vain naisia. Kiinteistö on tunnettu myös nimellä "Nurmi". Ennen viimeisintä omistajavaihdosta talossa asui 53 vuotta talonmiespariskunta Konsta ja Liisa Palomäki. Omistajana vielä ainakin 1970-luvulla oli Anna Manninen ja asukkaita talossa oli tuolloin 12. Jaakko Heikkilä osti talon Mannisen perikunnalta ja oli tiettävästi kaikkiaan kiinteistön kuudes omistaja. Nykyisin talon omistaa Antti Heikkilä.

Kiinteistöön ei tiettävästi ole kuulunut muita rakennuksia, mutta vieressä on ainakin vielä 1970-luvulla ollut toinen samanlainen rakennus. Myös tämä Vallikatu 27:ssä sijainnut rakennus oli tiettävästi Välimäen rakentama ja suunnittelema.

Kohteen lähiympäristössä on uudehkoja suurikokoisia omakotitaloja 1980-2000-luvuilta. Luoteessa se rajoittuu rakentamattomaan metsäalueeseen. Koilliseen, Pispankadulle nousevat uudet kestopuuportaat.

Tontti on mäntyinen etelärinne ja sillä ei ole muita rakennuksia. Tontilla kasvaa muutamia mäntyjä ja pensaita. Rakennukset edusta on laatoitettu betonikivillä.

Rakennukset ja rakenteet tulisi pyrkiä säilyttämään. Uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (porraskäytävä, sisäänkäynnit).

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean asutun kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katu- ja kaukomaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 23.4.2003/PMM/Kati Lahtinen.

2003 inventoinnin kohdenumero 363.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä Hoppula.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.