rakennusperinteinen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihan yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on rakennettu 1926. Rakennus on peruskorjattu, mutta siinä on säilynyt nähtävissä joitain ajan rakentamiselle tyypillisiä piirteitä, kuten noppamainen rungon perusmuoto, jyrkkä satulakatto ja päädyn vinoneliöikkunat.

Vallikadun ja Selininkadun välissä sijaitsevalla jyrkällä rinnetontilla ja sen asuinrakennuksella on vähäinen merkitys katunäkymissä.

Kohde sijaitsee Vallikadun ja Selininkadun välissä, Vallikadulta etelään viettävässä jyrkässä rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1926 rakennettu asuinrakennus, saman ikäinen pieni ulkohuonerakennus sekä 1990-luvulla rakennettu autotalli ja varastorakennus.

Kiinteistöllä on kaksoisosoite Vallikatu 23/ Selininkatu .

Kohteen asuinrakennuksen pääsisäänkäynti on ylärinteen puolella ja pihaan laskeudutaan jyrkkiä portaita pitkin Vallikadun puolelta. Rakennusta ei välittömästi erota Vallikadun puolelta, koska sen harjakorkeus ei juuri ylitä katutasoa. Sijainti kuvastaa hyvin pispalalaisia rakennusolosuhteita. Kohteen asuinrakennuksen on rakentanut talollinen Aaltonen vuonna 1926. Ennen nykyisiä omistajia kiinteistön omistivat Taimi ja Usko Pyhältö. Nykyiset, kolmannet omistajat ovat ostaneet kiinteistön vuonna 1981. Talo on peruskorjattu 1980-luvulla.

Tontilla sijaitsee asuinrakennuksen lisäksi 1990-luvulla rakennettu autotalli sekä asuintalon pohjoispuolella pieni pulpettikattoinen piharakennus, vanha ulkohuone. Autotalli on väriltään punainen, mutta pieni piharakennus on väritykseltään vaalean asuinrakennuksen mukainen. Autotallirakennus sijaitsee tontin Selininkadun puolella. Siinä on lomalautainen pystyvuoraus, joka on maalattu punaiseksi ja nurkkalaudat ovat valkoiset. Autotallin kerrosala on 34 m2 ja kokonaispinta-ala 68 m2. Rakennus on uudehko; valmistumisvuosi on 1991.

Kohteen lähiympäristössä on pääasiassa uudehkoja suurikokoisia omakotitaloja sekä 1920-30-luvulla rakennettu Pispalan nykyisin ainoa kivirakenteinen entinen vuokrakasarmi.

Pihan rinnettä on myös pengerretty paikallisesti tyypillisesti pulterikiviaidalla. Varsinkin Selininkadun puolella piha rajautuu korkeaan pulterikivipengerrykseen, jonka päälle on tehty pystylautainen aita. Kasvillisuutena on mäntyjä, pihlaja, omenapuita sekä joitakin pensaita.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Selininkadun katunäkymälle oleellisen tontin lounaispäädyn tukimuurin säilyminen.

Tontin ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 23.4.2003/ PMM/ Kati Lahtinen.

2003 inventoinnin kohdenumero 362.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistaja/ asukas.