rakennusperinteinen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihan 1920-luvulla rakennettu asuinrakennus on tyypiltään puurakenteinen pienkerrostalo. Erittäin voimakkaasti peruskorjatussa rakennuksessa on säilynyt ajan rakentamiselle tyypillinen selkeä suorakaide runkomuoto ja satulakatto. Pihassa on säilynyt vanha maakellari.

Vallikadun, Pispalanportaiden ja Hirvikadun kulmauksessa sijaitsevalla rinnetontilla ja kookkaalla katulinjaan sijoitetulla asuinrakennuksella on suurehko merkitys katunäkymissä.

Kohde sijaitsee Vallikadun ja Pispalan portaiden kulmauksessa, Vallikadulta pohjoiseen nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1920-luvulla rakennettu entinen vuokrakerrostalo ja vanha maakellari.

Kiinteistöllä on kaksoisosoite Vallikatu 18/ Pispalanportaat .

Kohteen tontti on kuulunut alun perin Pispan talon maihin ja se on ollut nykyistä suurempi. Aiemman inventoinnin mukaan tontin rakennukset olisi rakennettu vasta 1930-luvulla, mutta tieto on virheellinen, sillä rakennukset on merkitty vuoden 1930 kartalle.

Ensimmäisenä tontin eteläkulmaan rakennettiin todennäköisesti 1910-luvulla tai 1920-luvun alussa pienikokoinen kahden asunnon asuinrakennus, jota laajennettin yhdellä huoneella vielä 1941. 1960-luvulla tontista lunastettiin osa katualuetta varten, jolloin tämä osittain katualueelle jäämässä oleva pienempi asuinrakennus purettiin.

Varsinainen päärakennus rakennettiin 1920-luvun loppupuolella osittain Terijoelta tuoduista hirsistä ja muusta puutavarasta. Kiinteistön omistivat tuolloin Alma ja Veli Borg. Kaksikerroksisessa vuokrakasarmissa oli yhteensä 14 asuntoa. Talossa oli alusta alkaen viemärit ja kaatoaltaat, joista "vesi meni". Vuonna 1963 talo liitettiin kaupungin vesijahtoverkkoon, jolloin saatiin yksi vesipiste 1. kerrokseen. Siihen asti vesi oli kannettu ulkoa. Vasta 1970 vesijohdot vedettiin kaikkiin asuntoihin. Vanhoja viemäreitä ei kuitenkaan uusittu, eikä rakennettu sisävessoja tai suihkuja.

Vuonna 1938 tontin itäkulmaan rakennettiin 11 metriä pitkä ulkohuone ja varastorakennus, jota vahvistettiin maanpaineen vuoksi betonisella tukimuurilla 1945. Ulkohuoneet olivat käytössä 1981 asti, jolloin rakennus purettiin tarpeettomana.

Kiinteistön edelliset omistajat Hyppöset ostivat sen vuonna 1980. He tekivät taloon mittavan perusparannuksen ja muuttivat sen yhden perheen taloksi. Nykyiset omistajat ovat ostaneet kiinteistön vuonna 2000.

Rakennuksen lähistöllä on kaksi suurta usean perheen uudisrakennusta, mutta myös vanhaa rakennuskantaa löytyy ympäristöstä. Kadun toisella puolella on rakentamaton puistoalue. Maasto on suhteellisen tasaista, jyrkkä rinne ja Pispalan puiset portaat nousevat talon takana pohjoiseen päin.

Rakennuksen ympärille jää suhteellisen vähän pihaa. Pihalla kasvaa muutamia puita, kuten vaahtera, vuorimänty ja kuusi. Lisäksi pihassa on pieni vanha maakellari.

Rakennukset ja rakenteet tulisi pyrkiä säilyttämään. Uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Tontin ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 29.7.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 298.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön entisten omistajien Else ja Eino Hyppösen kokoama talon pieni historia. (Vallikatu 18 omistajien hallussa)

Kiinteistön omistaja/ asukas.