rakennusperinteinen

sosiaalihistoria
taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin persoonallinen asuinrakennus on tyypiltään kaupunkipuutalo. Se on ilmeisesti rakennettu 1910-luvulla ja laajennettu 1920-luvulla ja toistamiseen 1941. Peruskorjatussa rakennuksessa on säilynyt 1941 laajennuksen jälkeinen perusmuoto sekä piirteitä aikaisemmista rakennusvaiheista, kuten loiva satulakatto, lunetti-ikkunat, pienet risti-ikkunat ja sisäänkäyntikatokset. Myös porraskäytävän sijainti, muoto ja pintamateriaalit ovat säilyneet. Rinnepihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, pieniä asuntoja vuokratalotyyppisessä puutalossa, on säilynyt. Asuinrakennus kertoo alueella yleisestä esikaupunkimaisesta tavasta laajentaa asuintiloja varallisuuden tai tilantarpeen kasvaessa.

Asuinrakennuksen kivijalassa on toiminut lähiympäristön asukkaiden vuokrattavissa oleva mankelitupa. Tilan sijainti hahmottuu yhä lounaispäädyn kivijalan sisäänkäynnistä.

Vallikadun ja Horpunkadun kulmauksessa sijaitsevalla avoimella tontilla ja katulinjaan sijoitetulla asuinrakennuksella on suurehko merkitys katunäkymissä.

Arvoalue

Tontti sijaitsee Vallikadun varren arvoalueella (2008/A1).

Kohde sijaitsee Vallikadun ja Horpunkadun kulmauksessa, Vallikadulta pohjoiseen nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsee 1900-luvun alussa rakennettu ja 1940-luvulla laajennettu asuinrakennus.

Kiinteistöllä on kaksoisosoite Vallikatu 12 C/ Horpunkatu .

Vallikadun ja Horpunkadun kulmassa on loivarinteinen tontti, jonka koilliskulmassa on L:n muotoinen asuinrakennus. Useita asuntoja käsittävä puurakenteinen talo ei ulkomuodoltaan näytä Pispalassa tyypilliseltä vuokra- tai kerrostalolta vaan pikemminkin isolta omakotitalolta. Rakennus on puolitoistakerroksinen, mikä osaltaan häivyttää vaikutelmaa useamman huoneiston talosta. Kiinteistöön ei kuulu muita rakennuksia. Vanha piharakennus on ilmeisesti purettu.

Kiinteistö on kuulunut aikanaan Pispan maihin. Talon on aikanaan rakentanut rakennusmestari Hakala, jonka jälkeen talolla on ollut useita omistajia. Tällä hetkellä talo on asunto-osakeyhtiö. Kivijalassa on toiminut mankelitupa. Ympäristön vanhat pispalalaiset tuntevat talon Mankeli-Niemisen talona ja nykyisen Horpunkadun Mankeli-Niemisen mäkenä.

Kohteen lähiympäristössä on muutamia 1900-luvun alkupuolen asuinrakennuksia, 1960-luvun kerrostaloja ja 1980-luvun omakotitalo sekä rivitaloja.

Pihapiiri on avara. Pihaa reunustaa Horpunkadun puolelta matala pulteripenger sekä sen päällinen pystylautainen aita. Pihassa kasvaa omenapuita, marjapensaita sekä jonkin verran kukkaistutuksia. Lisäksi siellä on pulteripengerryksiä. Pihan ilme on perinteinen.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen porraskäytävän sijainnin, muodon ja pintamateriaalien säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (porraskäytävä, sisäänkäynnit).

Asuinrakennuksen kivijalan entisen vuokrattavan mankelituvan säilyminen hahmotettavissa (sisäänkäynti).

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean asutun kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Tontin ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 24.4.2003/ PMM/ Kati Lahtinen.

2003 inventoinnin kohdenumero 259.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä T. Hiidenkari.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan arkiston rakennus- ja muutoslupa piirrokset.

Naapuri.