arkkitehtoninen
rakennusperinteinen

sosiaalihistoria
taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin muodostavat puurakenteinen pienkerrostalo 001, yksittäispientalo 002, betoninen piharakennus 003 ja puurakenteinen piharakennus 004. Asuinrakennus 002 on rakennettu 1910-luvulla ja laajennettu 1920-luvulla. Peruskorjatussa rakennuksessa on säilynyt laajennuksen jälkeinen perusmuoto, satulakatto, julkisivujen listoitus ja laudoitustapa sekä erimuotoisia, eri rakennusvaiheista kertovia ikkunoita. Puinen 1920-luvun piharakennus ja betoninen 1930-luvun piharakennus ovat säilyttäneet hyvin alueen vaatimattomille piharakennuksille tyypilliset muodot, ilmeen ja rakennusmateriaalit. Rinnepihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

1928 rakennetussa vuokratalotyyppisessä asuinrakennuksessa 001 on säilynyt erinomaisesti ajan puutaloklassismin piirteet ja rakennusmateriaalit, kuten selkeä suorakaide runkomuoto, satulakatto, päätyihin taittuvat räystäät, katon lunetti-ikkunat, julkisivujen symmetrinen aukotus, listoitus- ja laudoitustapa sekä 4-ruutuiset risti-ikkunat. Myös porraskäytävän sijainti, muoto ja pintamateriaalit ovat säilyneet erinomaisesti.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja vuokratalo- ja omakotitalotyyppisessä puutalossa, aputiloja piharakennuksissa on säilynyt. Asuinrakennus 002 kertoo alueella yleisestä esikaupunkimaisesta tavasta laajentaa asuintiloja varallisuuden tai tilantarpeen kasvaessa.

Asuinrakennuksen 001 kivijalassa on toiminut lähiympäristön asukkaiden vuokrattavissa oleva pesutupa. Tilan sijainti hahmottuu yhä suoraan kadulle aukeavasta ovesta.

Vallikadun varressa sijaitsevalla rinnetontilla ja erityisesti kookkaalla katulinjaan sijoitetulla asuinrakennuksella 001 on suuri merkitys katunäkymässä.

Arvoalue

Tontti sijaitsee Vallikadun varren arvoalueella (2008/A1).

Kohde sijaitsee Vallikadun varressa, kadulta pohjoiseen nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1900-luvun alussa rakennettu ja 1920-luvulla laajennettu puutalo, 1928 rakennettu vuokrakerrostalotyyppinen asuinrakennus sekä kaksi 1900-luvun alkupuolella rakennettua piharakennusta.

Kiinteistörekisterinumeron perusteella tontti on lohkottu 1900-luvun alussa Kaarilan omistamista entisistä Provastin tilan maista. Kiinteistön omistajan antamien tietojen perusteella vanhimman, ylimpänä rinteessä sijaitsevan asuinrakennuksen rakensi 1900-luvun alussa pirkkalalainen maanviljelijä ja muurari Kalle Lindfors. Seuraava sukupolvi, erityisesti Kalle Lindforsin pojat Vihtori ja Paavo Lindfors, laajensivat rakennusta, sekä vastasivat myös muiden kiinteistön rakennusten rakentamisesta 1920-luvulta lähtien.

Rakennukset on ensisijaisesti rakennettu suvun ja rakentajien perheiden omaan käyttöön. Sisarusparvessa oli 11 jäsentä, jotka ovat kaikki eri aikoina asuttaneet kiinteistön rakennuksia. Myös sodanjälkeinen sukupolvi on asunut kiinteistössä ja osallistunut sen korjaus- ja muutostöihin. Ulkopuolisille on ollut vuokrattuna se osa huoneistoista, joita ei kulloinkaan ole tarvittu omaan käyttöön. Huonejärjestystä rakennuksissa on eri aikoina muutettu vastaamaan kulloistakin omaa tilantarvetta. Nykyinen usean pienen huoneiston huonejako asuinrakennuksissa ei siis ole alkuperäinen tila. Viimeisin sisarusparven edustaja kuoli 1995, jonka jälkeen rakennukset ovat olleet vuokrauskäytössä.

Kiinteistön vanhin asuinrakennus on nyt asumaton ja siellä on tekeillä mittava perusparannus. Kadun reunassa sijaitseva 1920-luvun asuinrakennuksen asunnot ovat yhä vuokrattuina. Piharakennukset toimivat varastoina ja ne ovat saaneet purkuluvat. Niitä koskevat toimenpidesuositukset ovat voimassa vain, mikäli niitä ei pureta. Pihapiirin kokonaisuus tulisi arvioida ja arvottaa uudelleen, mikäli piharakennukset puretaan.

Kohteen lähiympäristössä Vallikadun alkupäässä on säilynyt useita kiinteistöjä 1900-luvun alkupuolen rakennuksineen. Kiinteistöt muodostavat säilyneen arvoalueen, joka muodostaa selkeän kontrastin alueen modernille 1960-80-luvun rakennusperinnölle.

Pihan pintoja ja kasvillisuutta ei pystytty käynnissä olevan peruskorjauksen ja pihamuutosten vuoksi arvioimaan. Tontti on kuitenkin yhä hahmotettavissa vanhaksi pispalalaispihaksi, jossa pihapiirin rakennukset muodostavat suljetun ja eheän kokonaisuuden.

Pihapiirin kokonaisuus tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Huomioitavaa: Piharakennuksille on myönnetty purkuluvat. Pihapiirin kokonaisuus tulisi arvioida ja arvottaa uudelleen, mikäli piharakennukset puretaan.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Kahden asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän, tiiviisti rakennetun pihapiirin säilyminen.

Tontin neljän 1910-1930-luvun rakennuksen muodostaman yhteenkuuluvan rakennusryhmän säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Asuinrakennuksen 001 porraskäytävän sijainnin, muodon ja pintamateriaalien säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksissa (porraskäytävä, sisäänkäynnit).

Asuinrakennuksen 001 kivijalan entisen vuokrattavan pesutuvan säilyminen hahmotettavissa (sisäänkäynti kadulle).

Rinnerakentamisesta johtuvien korkeiden kivijalkojen säilyminen asuinrakennuksissa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Tontin ja erityisesti asuinrakennuksen 001 aseman säilyminen katumaisemassa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 25.4.2003/PMM/Kati Lahtinen.

2003 inventoinnin kohdenumero 357.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistaja.

Vuokralainen.