rakennusperinteinen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihan yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on rakennettu 1932. Rakennusta on peruskorjattu, mutta siinä on säilynyt nähtävissä ajan rakentamiselle tyypillisiä piirteitä, kuten noppamainen perusmuoto, satulakatto, julkisivujen listoitus- ja laudoitustapa sekä päätyjen pienet neliöikkunat. Pienen pihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Vallikadun ja Hirvikadun kulmauksessa sijaitsevalla tontilla ja katulinjaan sijoitetulla asuinrakennuksella on suurehko merkitys katunäkymissä. Vierekkäiset kiinteistöt Vallikatu 7 ja Hirvikatu 4 samankaltaisine asuinrakennuksineen muodostavat kaupunkikuvallisesti merkittävän, yhteen liittyvän parin.

Kohde sijaitsee Vallikadun ja Hirvikadun kulmauksessa, Vallikadulta etelään viettävässä rinteessä. Tontilla sijaitsee 1932 rakennettu asuinrakennus.

Kiinteistöllä on kaksoisosoite Vallikatu 7/ Hirvikatu 2.

Loivassa rinteessä sijaitsee 1920-30-luvun klassismia edustava, nykyisin yhden asunnon pientalo. Rakennuksen pääty on Hirvikadulle päin, lähes katulinjassa kiinni. Rakennuksen on rakentanut 1930-luvun alussa Kontkanen niminen henkilö, joka asui itse saman tapaisessa talossa alempana Tahmelassa, Pyhäjärven rannassa. Kiinteistöön on kuulunut myös hirsinen piharakennus, jonka kaupunki lunasti ja purki 1950/60-luvulla Vallikadun oikaisun tieltä. Rakennus sijaitsi päärakennuksen pohjoispuolella, kylki Vallikadun suuntaisesti. Rakennus oli asuinrakennus, jossa oli niin ikään vuokralaisia. Aikanaan siihen oli kaavailtu myös Tahmelan postia. Rakennus oli harjakattoinen ja siinä oli veranta etelään sekä kellari ja puusuoja mökin alla.

Kiinteistön omistavat ja sitä asuvat sisarukset, jotka ovat aikanaan tulleet Pispalaan Karjalan evakkoina vuonna 1947. Talossa oli alkuaikoina omistajaperheen lisäksi useita vuokralaisia; aikanaan rakennuksessa on ollut jopa 4 hellahuonetta (yläkerrassa 2, alakerrassa 1 ja kellarikerroksessa 1) sekä omistajan asunto.

Kohteen lähiympäristössä on sekä vanhoja 1900-luvun alkupuolen asuinrakennuksia että uudehkoja 1990-2000-luvulla rakennettuja asuintaloja. Itäpuolella on rakentamaton metsäkaistale.

Kiinteistöä ympäröi pystylautainen aita ja rakennuksen pohjoispuolelta, Hirvikadulta pihaan johtaa vihreäksi maalattu taivutetusta mettaliputkesta tehty kaksiosainen portti. Pienessä, mutta avarassa pihassa on muutama puu (mm. koivuja) eikä muita rakennuksia. Pihaa on kivetty muun muassa pulterikivin.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean asutun kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Tontin ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

Vierekkäisten kiinteistöjen samankaltaisten asuinrakennusten muodostaman kaupunkikuvallisesti merkittävän rakennusparin säilyminen.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 24.4.2003/PMM/Kati lahtinen.

2003 inventoinnin kohdenumero 355.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä J. Anttila.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.