rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin asuinrakennus, tyypiltään pikkutalo, ja betonirakenteinen piharakennus on rakennettu 1925. Asuinrakennuksessa on säilynyt erinomaisesti 1920-luvun rakentamiselle tyypilliset piirteet, kuten kapea suorakaide runko, umpiräystäinen jyrkkä mansardikatto, julkisivujen listoitus- ja laudoitustapa sekä sisäänvedetyn kuistin pieniruutuiset ikkunat. Vaatimaton betonirakenteinen piharakennus on säilyttänyt hyvin aikansa rakentamiselle tyypilliset muodot, ilmeen ja rakennusmateriaalit. Rinnepihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa on säilynyt nähtävissä.

Selininkadun ja Varronkadun kulmauksessa sijaitsevalla avoimella tontilla ja rakennuksineen on kohtalainen merkitys katunäkymissä.

Kohde sijaitsee Selininkadun ja Varronkadun kulmauksessa, Selininkadulta pohjoiseen nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1925 rakennettu asuinrakennus ja saman ikäinen piharakennus.

Kiinteistöllä on kaksoisosoite Selininkatu 12/ Varronkatu .

Tontti on aikanaan lohkottu Pispan maista. Kohde käsittää asuin ja piharakennuksen, jotka on TTKK:n 1970-luvulla tekemän inventoinnin mukaan rakentanut Martti Martin. Rakennusmateriaali hankittiin Karjalan kannakselta. Martinin jälkeen kiinteistön omisti Heikkonen niminen henkilö. Nykyisin kiinteistön omistaa perikunta. Kiinteistö on ollut asumaton vuodesta 1995.

Kohteen lähiympäristössä sijaitsee uudempaa rakennuskantaa 1960-2000-luvuilta. Rakennukset ovat kooltaan huomattavasti kohdetta suurempia rivi-, omakoti- ja kerrostaloja, joten Selininkatu 12:n pieni koko ja lähes 80 vuoden ikä korostuvat ympäristöään vasten.

Pihapiiri on rinteinen ja pieni - rakennusten kokoon nähden kuitenkin sopivassa mittasuhteessa. Tontti on aidattu osittain kaupungin rakentamalla pystysäleisellä puuaidalla, jonka alla on pulterimuuri. Käynti pihaan on tontin lounaiskulmasta taivutetusta metalliputkesta tehdystä portista. Portinpylväät ovat betonia ja niiden päällä on on kauniit kivimaljat. Pääosin nurmikolla olevassa pihassa kasvaa muun muassa iso mänty ja hevoskastanja. Rakennukset ja pihapiiri muodostavat hyvin säilyneen pihakokonaisuuden.

Pihapiirin kokonaisuus tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (sisäänkäynnit).

Asuinrakennuksen harvinaistuneen rakennustyypin, pikkutalo, säilyminen.

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean asutun kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Tontin ja rakennusten aseman säilyminen katumaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 23.4.2003/PMM/Kati Lahtinen.

2003 inventoinnin kohdenumero 334.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä J. Anttila.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.