rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin kaupunkipuutalotyyppinen asuinrakennus, ns. Kastintalo, on siirretty tontille 1900-luvun alussa Armonkalliolta ja laajennettu 1910-luvulla. Rakennuksessa on säilynyt erinomaisesti piirteitä 1900-luvun alun vuosikymmenten rakentamisesta, kuten kapea suorakaide runkomuoto, loiva avoräystäinen satulakatto, julkisivujen aukotus, listoitus- ja laudoitustapa, T-malliset ikkunat, pihasivun poikkipääty ja kuisti pieniruutuisine ikkunoineen. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksissa, on säilynyt hahmotettavissa.

Rinnekadun katulinjaan sijoitetulla kookkaalla asuinrakennuksella on melko suuri maisemallinen merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Rinnekadun varressa, kadulta pohjoiseen viettävässä jyrkässä rinteessä. Tontilla sijaitsevat Armonkalliolta 1900-luvun alussa siirretty ja 1910-luvulla laajennettu asuinrakennus, pieni 1960-luvulla rakennettu ulkohuonerakennus sekä uudehko varastorakennus.

Kohde sijaitsee Rinnekadun varressa, nykyistä katutasoa selvästi alempana. Rakennus on ilmeisesti alun perin sijainnut nykyisen Armonkallion alueella, korkealla kalliolla, jonne se oli rakennettu vuonna 1856 Johan ja Vilhelmiina Gastin toimesta. Gastit olivat töissä Masuunilla, myöhemmin pellavatehtaalla. Gastien asuttama kallio nimettiin heidän mukaansa Kastinkallioksi. Rakennus käsitti 1850-luvulla ilmeisesti kaksi huoneen ja keittiön asuntoa. Rakennus oli mahdollisesti pitkänurkkainen hirsirakennus, jonka ikkunat olivat kuusiruutuiset ja harjakatto suhteellisen loiva. Rakennus oli hirsirakenteinen kattoon saakka ja siinä oli vuoliaiskatto. Johanin ja Vilhelmiinan lapset Aleksandra, Hilda ja August siirrättivät talon Pispalaan vuosina 1907-08. Tonttimaat olivat Provastin entisiä maita ja vuokrasopimus tehtiin Kaarilan Thunebergin kanssa vuonna 1909.

Rakennus valmistui tontilleen 1914. Kirjassa Puhrasta tuli, Tarinoita Rajaportin saunasta olevan piirroksen mukaan talo olisi ollut Rinnekadun alkupään ensimmäinen talo 1900-luvun alussa. Rakennuksen länsipäädyn runko on ilmeisesti Armonkalliolta siirretty rakennus, jota laajennettiin pystyttämisen yhteydessä. Rakennukseen tehtiin kolme asuntoa, joista Gastin naimattomat sisarukset asuivat itäpäädyn kahden huoneen ja keittiön asunnossa. Länsipäädyn kaksi huoneen ja keittiön asuntoa olivat vuokralla. Pihapiiriin kuuluu lisäksi 1960-luvulla rakennettu pieni ulkohuonerakennus. Vanha, sittemmin purettu piharakennus on ollut suurempi.

Pääosin 1910-luvun asussaan säilynyt asuinrakennus tontteineen siirtyi sisaruksilta 1950-luvulla jonkin säätiön omistukseen ja edelleen Tampereen kaupungille vuonna 1967. Kaupunki vuokrasi asuntoja 1990-luvulle asti. 1990-luvun lopussa rakennus oli joitakin vuosia tyhjillään. Nykyinen omistaja osti huonokuntoiseksi päässeen rakennuksen vuonna 2000 ja on siitä lähtien tehnyt peruskorjausta. Uusi varastorakennus on rakennettu tontin itäreunaan 2000-luvulla.

Kohde sijaitsee Rinnekadun jyrkässä pohjoiseen viettävässä rinteessä. Asuinrakennuksen länsipuolella on parkkipaikka. Ympäristössä on vanhoja peruskorjattuja rakennuksia sekä yksi 1970-luvulla rakennettu ns. alppitalo.

Pihalla kasvaa muutama mänty ja pihlaja, tontti laskee jyrkästi pohjoiseen, Pispalan valtatielle päin. Pihalla sijaitsee 1960-luvulla rakennettu, pieni puurakenteinen, ruskeaksi maalattu ulkokäymälärakennus sekä uusi 2000-luvun pihavarasto.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdille ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Asuinrakennuksen 1900-luvun alun vuosikymmenille tyypillisen korkean kivijalan ja sen rakenteen säilyminen nähtävissä (nurkkakivet, välit laudoitettu).

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (kuistit ja sisäänkäynnit).

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 13.6.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 228.

Helenius, Kyllikki, Kastinkallion ja Kastinsillan historia. Tarinoita Tampereelta. 1991.

Puhrasta tuli, Tarinoita rajaportin saunasta. 1996.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistaja/ asukas.