arkkitehtoninen
rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin muodostavat kaksi yksittäispientalotyyppistä asuinrakennusta ja piharakennus. Asuinrakennus 001 on vuodelta 1929 ja siinä on säilynyt ajan rakentamiselle tyypilliset selkeä suorakaide runko, satulakatto ja päätyihin koteloidut räystäät sekä symmetrinen julkisivujen aukotus. Persoonallinen betoninen rinteeseen sijoitettu piharakennus on todennäköisesti 1930-luvulta ja säilyttänyt hyvin ajan piharakennuksille tyypilliset, vaatimattomat piirteet. Pihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat osin perinteiset.

Asuinrakennus 002 on rakennettu 1900-1909 ja siinä on säilynyt peruskorjauksesta ja pienistä muutoksista huolimatta ajan rakentamisen ja puujugendin tyylipiirteitä, kuten kapea suorakaide runko, avoräystäinen satulakatto, julkisivujen aukotus, listoitus- ja laudoitustapa sekä pieniruutuiset ikkunat.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asuntoja puutaloissa, aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Rinnekadun ja Pumppukaivonkadun portaiden kulmauksessa sijaitsevalla tontilla rakennuksineen on melko suuri maisemallinen merkitys katunäkymissä.

Kohde sijaitsee Rinnekadun ja Pumppukaivonkadun (portaiden) kulmauksessa, Rinnekadulta pohjoiseen viettävässä rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1900-luvun alkupuolella rakennetut kaksi asuinrakennusta ja piharakennus sekä uudehko varastorakennus. Kiinteistöllä on kaksoisosoite Rinnekatu 8/ Pumppukaivonkatu .

Kohteen rakennukset rakensi Ahtoloiden suku. Ensin rakennettiin rakennus Rinnekadun varteen 1900-luvun alussa ja se on ollut ilmeisesti neljäs Rinnekadulle rakennettu talo. Rakennus on säilynyt pitkälti alkuperäisasussaan ja se edustaa hyvin 1900-luvun alun puujugendia. Vuonna 1929 rakennettiin tontille toinen asuintalo ja se oli tarkoitettu Ahtoloiden pojille. Alun perin talossa on ollut yhteensä kuusi tai seitsemän pientä asuntoa ja se on toiminut ainakin osittain vuokratalona. Piharakennus on rakennettu mahdollisesti 1930-luvun alkupuolella. Siinä on ollut ulkohuoneet, eläinsuoja ja myöhemmin rakennettu sauna. Pihan etelänurkkaan on lisäksi rakennettu 1900-luvun loppupuolella pulterikivistä ja betonista varasto- ja puuliiterirakennus, jonka päällä on paikoitustilaa. Nykyiset omistajat ovat ostaneet kiinteistön 1970-luvun lopussa.

Kohdetta vastapäätä sijaitsee 1970-luvulla rakennettu nk. alppitalo. Rakennuksen toisella puolella on uudisrakennus, toisella puolella on 1900-luvun alussa rakennettu suurehko talo. Rinne laskee jyrkästi pohjoiseen, Pispalan valtatielle päin.

Pihaa on laatoitettu osittain ja pihan etelänurkkaan on rakennettu pulterikivistä ja betonista varasto/puuliiterirakennus, jonka päällä on paikoitustilaa. Piha on ilmeeltään melko moderni, mutta yhä hahmotettavissa vanhaksi pispalaiseksi pihapiiriksi.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Kahden asuinrakennuksen ja piharakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Tontin kolmen 1900-luvun alkupuolen rakennuksen muodostaman yhteenkuuluvan rakennusryhmän säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdille ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen 002 puujugendin tyylipiirteiden säilyminen.

Rinnerakentamisesta johtuvien korkeiden kivijalkojen säilyminen rakennuksissa.

Rinnepihan tasoerojen, kivi- ja betonirakenteiden säilyminen.

Tontin ja sen rakennusten aseman säilyminen katumaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 13.6.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 229.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä Ari Ilveskoski.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistaja/ asukas.