rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin kaupunkipuutalotyyppisen asuinrakennuksen ensimmäinen osa on rakennettu 1889. Rakennusta on laajennettu ilmeisesti useamman kerran, viimeksi 1920-luvulla. Peruskorjauksesta huolimatta rakennuksessa on säilynyt piirteitä 1880-1920-luvuilta, kuten kapea suorakaide runkomuoto, loiva avoräystäinen satulakatto, koristeellisesti muotoillut katonkannattimet, päätyjen pieniruutuiset ikkunat, julkisivujen listoitus- ja laudoitustapa (osittain) sekä pihasivun kuistit. Säästöbetoninen tyypillinen pispalalainen piharakennus on todennäköisesti 1920-luvulta ja säilyttänyt erinomaisesti ajan piharakennuksille tyypilliset piirteet. Pihassa on säilynyt 1900-luvun alkupuolen maakellari sekä runsaasti rinnepihan rakenteita. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Rajaportinkadun katulinjaan sijoitetulla kookkaalla asuinrakennuksella on suurehko maisemallinen merkitys katunäkymässä sekä laajemminkin harjun pohjoispuolen maisemassa.

Arvoalue

Kohde sijaitsee Rajaportinkadun varren arvoalueella (2008/A4). Asuinrakennus on olennainen osa katua reunustavien 1900-luvun alun kaupunkipuutalojen rivistöä.

Kohde sijaitsee Rajaportinkadun päässä, kadulta pohjoiseen nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1889 rakennettu, useampaan kertaan laajennettu, 1920-luvulla valmistunut asuinrakennus ja 1900-luvun alussa rakennettu piharakennus ja vanha maakellari.

Kohde sijaitsee Rajaportinkadun päässä, aivan Rajaportin saunatontin yläpuolella.

Vuonna 1889 tontin vuokrasi Helminen, joka oli torpparina Pispan talossa. Helminen rakensi pienen mökin tontille, jota jatkettiin 1900-luvun alussa vähitellen länteen päin. Kirjassa Puhrasta tuli, Tarinoita Rajaportin saunasta olevassa piirroksessa talo mainitaan kirvesmies Helmisen taloksi.

Länsipääty on rakennettu 1920-luvulla ja se on rankorakenteinen. Rakennuksessa on ollut kuusi huoneen ja keittiön asuntoa, mutta nykyisin asuntoja on kolme. Rakennuksen pihalla on vanha betoninen piharakennus, jossa on pulpettikatto sekä maakellari, jotka molemmat ovat 1900-luvun alkupuolelta.

Nykyiset omistajat ovat ostaneet kiinteistön Helmisen perikunnalta. Asuinrakennuksen peruskorjaus on tehty vuosina 1987-89 ja kahden auton autokatos rakennettu mahdollisesti 1990-luvulla.

Rajaportinkadulla sijaitsevat rakennukset ovat kaikki vanhoja 1900-luvun alussa ja 1920-luvulla rakennettuja suuria vuokrataloja. Tontin alapuolella on Rajaportin sauna ja ns. Lahtisten tontti.

Pihaa on pengerretty pulterikivillä ja siellä kasvaa vanha suuri lehtikuusi ja koivu. Pihassa on vanha piharakennus ja maakellari sekä tontin lounaiskulmassa uudehko kahden auton autokatos. Pihan yleisilme on perinteinen ja rakennukset muodostavat maisemakokonaisuuden.

Pihapiirin kokonaisuus tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, maakellarin, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdille ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen 1900-luvun alun vuosikymmenille tyypillisen korkean kivijalan ja sen itäpäädyn kivijalan rakenteen säilyminen nähtävissä (nurkkakivet, välit tiilimuurattu).

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (kuistit ja sisäänkäynnit).

Rinnepihan tasoerojen, kivi- ja betonirakenteiden säilyminen.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katu- ja kaukomaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 24.5.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 204.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Tampereen museoiden kuva-arkisto, valokuvat.

Puhrasta tuli, Tarinoita Rajaportin saunasta. 1996.