arkkitehtoninen
rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin kaupunkipuutalotyyppinen asuinrakennus on rakennettu 1900-1919 ja sitä on laajennettu länsipäästä 1920-luvun lopulla. Tyypillinen pispalalainen piharakennus on todennäköisesti 1920-luvulta ja säilyttänyt hyvin ajan piharakennuksille tyypilliset piirteet. Pihassa on säilynyt 1900-luvun alkupuolen maakellari sekä rinnepihan tukirakenteita. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Kahdessa vaiheessa rakennetussa asuinrakennuksessa on itäpäädyssä säilynyt 1900-luvun alun ja uusrenessanssin tyylipiirteitä, kuten pitkä suorakaide runko, loiva avoräystäinen satulakatto, pihasivun lasikuistit, julkisivujen aukotus, listoitus ja laudoitustapa, ullakkokerroksen haukkaikkunat ja peilinauhat. Länsipäädyssä on säilynyt 1920-luvun lopun rakentamisen ja ajan puuklassismin tyylipiirteitä, kuten yksittäispientaloa muistuttava noppamainen runko, jyrkkä umpiräystäinen satulakatto ja päätyjen pienet kolmioikkunat.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Pumppukaivonkadun portaiden ja Rajaportinkadun kulmauksessa sijaitsevalla tontilla ja erityisesti katulinjaan sijoitetulla kookkaalla asuinrakennuksella on suurehko maisemallinen merkitys katunäkymässä sekä laajemminkin harjun pohjoispuolen maisemassa.

Arvoalue

Kohde sijaitsee Rajaportinkadun varren arvoalueella (2008/A4). Asuinrakennus on olennainen osa katua reunustavien 1900-luvun alun kaupunkipuutalojen rivistöä.

Kohde sijaitsee Rajaportinkadun ja Pumppukaivonkadun (portaiden) kulmauksessa, Rajaportinkadulta etelään nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1900-luvun alussa rakennettu ja 1920-luvulla laajennettu asuinrakennus sekä 1900-1920-luvulla rakennettut piharakennus ja maakellari.

Kiinteistöllä on kaksoisosoite Rajaportinkatu 5/ Pumppukaivonkatu .

Kohteen asuinrakennus koostuu kahdesta osasta, joista toinen on rakennettu 1900-luvun alussa, toinen 1920-luvulla. Osat poikkeavat tyyliltään toisistaan ja ne on selvästi tunnistettavissa eri-ikäisiksi. Myös piharakennus ja maakellari ovat säilyneet. Kirjassa Puhrasta tuli, Tarinoita Rajaportin saunasta olevassa piirroksessa Asuinrakennus mainitaan hevosmies Savilahden taloksi 1900-luvun alusta.

Asuinrakennuksessa on ollut paljon huoneita ja asunnot ovat olleet huone ja keittiö-tyyppisiä. Rakennus on peruskorjattu 1980-90-luvuilla, jolloin asuntoja on yhdistelty. Nykyisin niitä on todennäköisesti kolme. Itäpäädyn omistajat ovat 2002 inventoinnin tietojen mukaan muuttaneet taloon vuonna 1982.

Rajaportinkadun kaikki rakennukset ovat 1900-luvun alun ja 1920-luvun välillä rakennettuja suurehkoja vuokrataloja, jotka muodostavat kokonaisuuden kadun varteen.

Kohteen tontti on pääosin luonnotilainen ja siellä kasvaa vaahteroita, kirsikkapuita ja pensaita. Etelään nousevassa rinteessä on jäljellä vanha maakellari. Myös piharakennus on säilynyt. Lisäksi pihassa on pieni leikkimökki. Pihapiirin ilme on perinteinen pispalalainen.

Pihapiirin kokonaisuus tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, maakellarin, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdille ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Asuinrakennuksen kahdessa vaiheessa rakennettujen rakennusosien säilyminen hahmotettavissa.

Asuinrakennuksen 1900-luvun alun vuosikymmenille tyypillisen korkean kivijalan ja sen kivijalan itäpäädyn rakenteen säilyminen nähtävissä (nurkkakivet, välit tiilimuurattu).

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (kuistit ja sisäänkäynnit).

Rinnepihan tasoerojen ja rakenteiden säilyminen.

Pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katu- ja kaukomaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 24.5.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 205.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Puhrasta tuli, Tarinoita Rajaportin saunasta. 1996.