rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

Pihan 1925 rakennettua yksittäispientalotyyppistä asuinrakennusta on laajennettu ja peruskorjattu 1995. Siinä on säilynyt nähtävissä 1920-luvun rakentamiselle tyypillisiä tai niitä vastaavia rakennusmateriaaleja ja piirteitä, kuten alkuperäinen kapea suorakaide runkomuoto, jyrkkä mansardikatto ja joitain pieniruutuisia ikkunoita. Pienen ja jyrkän rinnepihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa, on säilynyt hahmotettavissa.

Kohde sijaitsee Pispankadun varressa, toisen kiinteistön takana, korttelin keskellä, kadulta etelään viettävässä rinteessä. Tontilla sijaitsee 1925 rakennettu ja 1995 laajennettu asuinrakennus.

Kohde sijaitsee uudisrakennuksen takana, keskellä korttelia. Pispankadun reunasta on 1970-luvulla purettu vanha mahdollisesti Välimäen veljesten rakentama 1920-luvun asuinrakennus. Pispankatu 39 A ja B kiinteistöjen tontit ovat olleet alkujaan erillään, 1970-luvulla ne on yhdistetty ja 1980-luvulla jälleen erotettu. Kiinteistön entiset omistajat ovat rakentaneet uudisrakennuksen 1989 Pispankadun reunan (Pispankatu 39 A). Nykyiset omistajat ovat ostaneet Pispankatu 39 B:n 1988.

Kohteen asuinrakennus on pohjaltaan L-kirjaimen muotoinen ja se koostuu vuonna 1925 rakennetusta osasta sekä 1995 tehdystä laajennuksesta. Rakennuksen vanhan osan on rakentanut ja suunnitellut muurari Antti Järvinen. Järvinen sai rakennusmateriaalin Särkänniemen sahalta. Rakennuksessa on ollut kaksi huoneen ja keittiön asuntoa sekä kivijalassa hellahuoneen asunto. Järvinen asui itse pääkerroksen asunnossa ja piti muissa vuokralaisia. Rakennus on peruskorjattu ja laajennettu 1990-luvulla, jolloin asunnot on yhdistetty yhden perheen käyttöön. Vanha piharakennus on purettu.

Kohteen lähiympäristössä on enimmäkseen 1980-2000-luvulla rakennettuja uudisrakennuksia sekä yksi 1920-luvulla rakennettu suurehko vuokratalo. Rinne laskee takapihalla jyrkästi etelään.

Piha-aluetta jää vähän ja siellä kasvaa muutama puu sekä sireenipensasta. Tontille kuljetaan portaita Pispankatu 37 tontin kautta.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (sisäänkäynnit).

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean asutun kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 17.7.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 270.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä Jorma Peltonen.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.