rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihan asuinrakennus on rakennustyypiltään puurakenteinen pienkerrostalo ja todennäköisesti peräisin 1920-luvun lopulta. Palon jälkeen voimakkaasti peruskorjatussa rakennuksessa on säilynyt rakennusajalle tyypillinen selkeä suorakaide runkomuoto, loivahko satulakatto, päätyihin tulevat koteloidut räystäät. Pienen rinnepihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat osin perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, pieniä asuntoja vuokratalotyyppisessä puutalossa, on säilynyt.

Pispankadun ja Varronkadun kulmauksessa sijaitsevan rinnetontin aivan katulinjaan sijoitetulla melko kookkaalla asuinrakennuksella on suurehko merkitys katunäkymissä ja laajemminkin harjun etelärinteen maisemassa.

Arvoalue

Kohde sijaitsee Pispankadun varren arvoalueella (2008/A2). Asuinrakennus on oleellinen osa Pispankadun 1920-luvun lopun vuokratalojen muodostamaa tiivistä kaupunkimaista katunäkymää.

Kohde sijaitsee Pispankadun ja Varronkadun kulmauksessa, Pispankadulta etelään viettävässä rinteessä. Tontilla sijaitsee 1920-luvulla rakennettu vuokrakerrostalo.

Kiinteistöllä on kaksoisosoite Pispankatu 25 A/ Varronkatu .

Kohde sijaitsee Pispankadun ja Varronkadun kulmatontilla. Asuinrakennus on Välimäen veljesten rakentama ja mahdollisesti myös suunnittelema kaksikerroksinen vuokratalo. Rakennus on valmistunut vuosien 1926-28 välisenä aikana. Välimäen veljekset rakensivat useita rakennuksia Pispalaan ja etenkin Pispankadun ympäristöön. Välimäki joutui kuitenkin talon valmistumisen jälkeen konkurssiin ja talo siirtyi pankille. Seuraavat omistajat ennen nykyistä olivat Lindström ja Kivinen.

Rakennus on palanut osittain 1990-luvulla, minkä jälkeen rakennusta on korjattu melko voimakkaasti. Vanha piharakennus ei ole säilynyt.

Kohteen lähiympäristö koostuu asuinrakennuksen kanssa samanaikaisesti 1920-luvun lopulla rakennetuista vuokrakerrostaloista sekä omakotitaloista. Rinne laskee jyrkästi etelään päin.

Tontille asuinrakennuksen ympärille jää vain vähän piha-aluetta ja se on luonnontilassa. Pihalla kasvaa vaahtera, sireenejä ja muita pensaita. Piharakennus ei ole säilynyt.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (useat sisäänkäynnit).

Rinnerakentamisesta johtuvan asuinrakennuksen korkean asutun kivijalan säilyminen.

Rinnepihan tasoerojen ja kivi- ja betonirakenteiden säilyminen.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katu- ja kaukomaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 22.7.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 281.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä Esko Valkama.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.