arkkitehtoninen
rakennusperinteinen

sosiaalihistoria
taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin muodostavat 1925-26 rakennettu, kookas asuinrakennus, joka on rakennustyypiltään puurakenteinen pienkerrostalo sekä betoninen todennäköisesti 1920-luvulla rakennettu piharakennus. Piharakennus on säilyttänyt hyvin ajan rakentamiselle tyypilliset tai niitä vastaavat piirteet ja rakennusmateriaalit, kuten selkeä suorakaide runkomuoto, loivahko aumakatto, rapatut seinät. Rinnepihan pinnat, rakenteet, jäsentely ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Asuinrakennuksessa on säilynyt 1920-luvun puuklassismin tyylipiirteitä, kuten selkeä suorakaide runkomuoto, mansardikatto, julkisivujen listoitus- ja laudoitustapa, symmetrinen aukotus, 6-ruutuiset risti-ikkunat, ullakon lunetti-ikkunat ja pilarien kannattama kolmiopäätyinen sisäänkäynti.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja vuokratalotyyppisessä puutalossa, aputiloja piharakennuksissa on säilynyt.

Asuinrakennuksen kivijalassa on toiminut kukkakauppa ja betonisessa, nykyisin sähkömuuntajana toimivassa piharakennuksessa pyykkitupa ja lihakauppa.

Pispankadun ja Pispalanportaiden kulmauksessa sijaitsevalla avoimella rinnetontilla ja katulinjan tuntumaan sijoitetuilla rakennuksilla on suuri merkitys katunäkymissä ja asuinrakennuksella laajemminkin harjun etelärinteen maisemassa. Rakennukset ovat oleellinen osa Pispalanportailta etelään avautuvaa maisemaa.

Arvoalue

Kohde sijaitsee Pispankadun varren arvoalueella (2008/A2). Asuinrakennus on oleellinen osa Pispankadun 1920-luvun lopun vuokratalojen muodostamaa tiivistä kaupunkimaista katunäkymää.

Kohde sijaitsee Pispankadun ja Pispalan portaiden kulmauksessa, Pispankadulta pohjoiseen nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1925-26 rakennettu asuinrakennus, 1920-luvun betoninen piharakennus ja 1980-90-luvulla tehty pihavarasto.

Kohteen asuinrakennus on suuri, puolitoistakerroksinen ja mansardikattoinen rakennus. Se on ilmeisesti vuonna 1925 Ermilän rakentama talo. Rakennuksessa on ollut viisi huoneen ja keittiön asuntoa sekä kaksi kaksiota. Rakennus on ollut ilmeisesti kahden perheen talo, jossa on pidetty lisänä vuokralaisia. Erään kertoman mukaan kivijalassa olisi toiminut jonkin aikaa kukkakauppa. Rakennus on peruskorjattu 1980-luvulla, jolloin pieniä asuntoja on yhdistelty. Nykyisin asuntoja on neljä.

Tontin pohjoiskulmassa on sijainnut asuinrakennuksen kanssa saman ikäinen L-muotoinen, suurikokoinen, satulakattoinen piharakennus, joka on myöhemmin purettu. Nykyisin pihalla sijaitsee uudehko betoninen piharakennus, joka tyyliltään muistuttaa vanhoja pispalalaisia piharakennuksia. Lisäksi tontin länsikulmassa on vanha aumakattoinen piharakennus, jossa on aiemmin toiminut pesutupa ja erään kertoman mukaan myös lihakauppa.

Kohteen vieritse kulkevat puiset Pispalanportaat. Rinne laskee jyrkästi etelään ja nousee voimakkaasti pohjoiseen päin. Ympäristössä on 1920-luvulla rakennettuja vuokrataloja sekä omakotitaloja.

Pihalla sijaitsee uudehko betoninen piharakennus sekä entinen pesutuparakennus, joka on muutettu yleiseksi sähkömuuntajaksi. Piha-aluetta jää suhteellisen vähän rakennuksen ympärille, sillä metsää kasvava rinne nousee jyrkästi rakennuksen takana. Pihalla kasvaa muutamia suurempia puita, kuten vaahteroita, pihlajia ja muutama kuusi. Pihan yleisilme on perinteinen.

Pihapiirin kokonaisuus tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen, jäsentelyn, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (useat sisäänkäynnit).

Rinnerakentamisesta johtuvan asuinrakennuksen korkean asutun kivijalan säilyminen.

Rinnepihan tasoerojen ja kivi- ja betonirakenteiden säilyminen.

Pispankadun katumaisemassa merkittävän tontin lounaisrajan tukimuurin säilyminen.

Tontin ja sen rakennusten aseman säilyminen katu- ja kaukomaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 23.7.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 291.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä Anneli Saarinen.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Naapuri