rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirissä sijaitsee kaksi useita pieniä asuntoja käsittävää 1900-luvun alun kaupunkipuutalotyyppistä asuinrakennusta. Vanhempaa asuinrakennusta (002) on 1930-luvulla laajennettu länsipäästä. Pienempi, asuinrakennus (001) edustaa 1920-luvun puutaloklassismia. Rakennukset on peruskorjattu, mutta niiden perusmuoto ja ominaispiirteitä on säilynyt. Rinnepihan pinnat, rakenteet (mm. betoniportaat) ja kasvillisuus ovat säilyneet perinteisinä.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, useita pienehköjä asuntoja puutaloissa, tiiviisti rakennetussa pihapiirissä, on säilynyt.

Pihapiiri ja molemmat sen asuinrakennukset sijaitsevat näkyvällä paikalla Ajurinkadun ja Mooseksenmäen kulmauksessa, rakennukset kiinni kadunreunassa. Erityisesti kookkaampi rakennus 002 hallitsee kapean Ajurinkadun katunäkymää.

Kohde sijaitsee Ajurinkadun ja Mooseksenmäen kulmauksessa. Tontti nousee Ajurinkadulta kohti pohjoista. Sillä sijaitsee kaksi 1900-luvun alkupuolen asuinrakennusta.

Kohde muodostuu kahdesta asuinrakennuksesta pihoineen. Rakennukset ovat peräisin 1900-luvun alusta, eteläisempi mahdollisesti 1910-luvulta ja pohjoisempi 1920-luvulta. Vanhempaa rakennusta on 1930-luvulla laajennettu länsipäästään. Pihassa, tontin luoteiskulmassa on sijainnut pitkä, suorakaiteen muotoinen piharakennus, jossa on ollut liiteri ja ulkohuoneet. Rakennus on purettu 1960-luvun jälkeen. Säästöbetonista kivijalkaa on yhä nähtävissä tontilla. Tontin lounasikulmasta on 1965 jouduttu luovuttaman pieni viipale kadun leventämistä varten. Suunnitelmissa oli siirtää Kannaksenkatu kulkemaan nykyisen Ajurinkadun paikalta. Suunnitelmista kuitenkin luovuttiin. Kyseistä katualueiden pakkoluovutusta varten laaditussa kartassa tilan nimi on Heinonen. Asuinrakennukset on peruskorjattu 1970- ja 2000-luvulla.

Kohteen lähiympäristössä on uudisrakennuksia 1980, -90 ja 2000-luvuilta.

Piha on aitaamaton, rakennukset rajaavat sitä. Asuinrakennusten välistä Moosenksenmäen puolelta on ollut portti pihaan, betonipylväät ovat säilyneet. Pihaa on pengerretty pulterikivillä ja säästöbetonimuureilla. Lisäksi pihassa on säilynyt vanhoja betoniportaita. Tontilla kasvaa mm. pihlajia, vaahteroita, sireeniä, kuivuja ja angervoja. Kasvillisuus, pihan pinnat ja jäsentely ovat perinteiset.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennusten, pihan pintojen ja rakenteiden muodostaman eheän ja tiiviin pihapiirin säilyminen.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Useiden pienten asuntojen tai vaikutelman useista pienistä asunnoista säilyminen asuinrakennuksissa.

Rakennusten kattomuodon, perusmuodon, rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Rakennusten aseman säilyminen katumaisemissa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 19.4.2002.

2002 inventoinnin kohdenumero 130.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.