rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin muodostavat yksittäispientalotyyppinen, 1909 rakennettu, 1936 laajennettu asuinrakennus ja persoonallinen puurakenteinen naapurin piharakennusta vasten 1926 rakennettu piharakennus. Rakennukset ovat säilyttäneet hyvin 1920-30-luvun rakentamiselle tyypilliset tai niitä vastaavat muodot ja rakennusmateriaalit. Säilyneitä piirteitä ovat mm. rakennusten runkomuodot, kattomuodot, julkisivujen aukotus, listoitus ja laudoitustapa sekä fortuska- ja risti-ikkunat. Rinnepihan pinnat, rakenteet, jäsentely ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa on säilynyt nähtävissä. Vaiheittain rakennettu asuinrakennus edustaa esikaupunkimaista tapaa rakentaa lisätilaa varallisuuden tai tilantarpeen kasvaessa.

Pispankadun varressa sijaitsevalla melko avoimella rinnetontilla ja sen rakennuksilla on suurehko merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Pispankadun varressa, kadulta pohjoiseen nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1909 rakennettu ja 1936 laajennettu asuinrakennus, 1926 rakennettu piharakennus ja 1991 rakennettu autotallirakennus.

Kohteen asuinrakennuksen ensimmäinen, hirsinen osa on rakennettu vuonna 1909. Rakennuksen rakensi ja suunnitteli itselleen Otto J. Suvanto. Rakennus käsitti ensimmäisessä vaiheessa vain huoneen ja keittiön. Rakennusta laajennettiin vuonna 1936 rankorakenteisena, minkä jälkeisessä asussa rakennus on edelleenkin. Rakennuksessa on ollut yhteensä neljä asuntoa, jotka nykyisin on yhdistetty.

Tontilla sijaitsee myös naapurin piharakennusta vasten vuonna 1926 rakennettu piharakennus. Rakennuksessa on ollut liiteri, ulkohuone ja palokalusto sekä pieni yhden huoneen asunto, jossa on asunut Tahmelan alakoulun opettajatar.

1960-luvulla pihaan on tehty autotalli, joka on purettu ja korvattu uudella autotallilla 1991. Autotallin koristeelliset pariovet ovat Tampellan alueelta purkutalosta.

Kohdetta vastapäätä sijaitsee 1960-luvun pienkerrostalo. Muuten lähiympäristössä on pääasiassa vanhaa rakennuskantaa ja muutamia melko voimakkaasti peruskorjattuja 1920-30-luvuilla rakennettuja rakennuksia.

Rinnepihalla kasvaa mm. kuusi, omenapuita, sireeniä ja muita pensaita sekä kukkaistutuksia. Rakennukset ja kasvillisuus muodostavat perinteisen pihakokonaisuuden.

Pihapiirin kokonaisuus tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen, jäsentelyn, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (sisäänkäynnit).

Rinnerakentamisesta johtuvien korkeiden kivijalkojen säilyminen asuin- ja piharakennuksessa.

Rinnepihan tasoerojen ja kivi- ja betonirakenteiden säilyminen.

Pispankadun katumaisemassa merkittävän tontin etelärajan tukimuurin säilyminen.

Tontin ja sen rakennusten aseman säilyminen katumaisemassa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 29.7.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 300.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä Anneli Saarinen.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistaja/ asukas.