arkkitehtoninen
rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin muodostavat huvilatyyppinen, kookas, 1910-luvulla rakennettu, 1928 laajennettu asuinrakennus ja puurakenteinen naapurin piharakennusta vasten useassa vaiheessa 1920-30-luvuilla rakennettu persoonallinen piharakennus. Rakennukset ovat säilyttäneet erinomaisesti 1900-luvun alun vuosikymmenten rakentamiselle tyypilliset tai niitä vastaavat muodot ja rakennusmateriaalit. Säilyneitä piirteitä ovat mm. rakennusten 1920-30-lukujen laajennusten jälkeiset runkomuodot, kattomuodot, julkisivujen aukotus, listoitus ja laudoitustapa, T-, rombi- ja lunetti-ikkunat. Rinnepihan pinnat, rakenteet, jäsentely ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Asuinrakennuksessa on säilynyt 1920-luvun puuklassismin tyylipiirteitä, kuten symmetrinen julkisivujen aukotus, jyrkähkö satulakatto, ullakon lunetti-ikkunat, palkistomaiset ikkunoiden kehykset ja pilasterein korostetut sisäänkäynnit.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa on säilynyt. Vaiheittain rakennetut rakennukset edustavat esikaupunkimaista tapaa rakentaa lisätilaa varallisuuden tai tilantarpeen kasvaessa.

Pispankadun varressa sijaitsevalla avoimella rinnetontilla ja sen rakennuksilla on suuri merkitys katunäkymässä ja kookkaalla asuinrakennuksella laajemminkin harjun etelärinteen maisemassa.

Kohde sijaitsee Pispankadun varressa, kadulta pohjoiseen nousevassa loivassa rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1910-20-luvulla rakennettu asuinrakennus ja 1920-luvulla rakennettu piharakennus.

Kohde muodostuu asuin- ja piharakennuksesta pihoineen. Asuinrakennus sijaitsee tontin perällä sisäänvedettynä Pispankadun reunasta. Rakennus on yleisilmeeltään klassinen ja se on rakennettu kahdessa eri vaiheessa. Rakennuksen ensimmäinen osa rakennettiin mahdollisesti 1900-luvun alun ja 1910-luvun välisenä aikana. Rakentajaa ei tiedetä, mutta kolmas omistaja oli Kalle Iivari Järvinen. Järvisen aikana 1928 tehtiin laajennus. Piharakennus on sekin rakennettu 1920-30-luvuilla kahdessa tai useammassa vaiheessa.

Järvisen tytär Sylvi Hursti asui talossa 1990-2000-luvun vaihteeseen, jonka jälkeen kiinteistö oli viitisen vuotta asumaton. Nykyiset omistajat ostivat kiinteistön 2007 ja ovat siitä lähtien tehneet päärakennuksessa peruskorjausta.

Kohteen lähiympäristössä on sekä uudisrakennuksia että 1900-luvun alkupuolen rakennuksia.

Piha on hieman villintynyt ja siellä kasvaa omena- ja luumupuita, marjapensaita ja kukkia. Tonttia on pengerretty pulterikivillä. Piha on säilynyt perinteisessä asussaan.

Pihapiirin kokonaisuus tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen, jäsentelyn, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (useat sisäänkäynnit).

Rinnerakentamisesta johtuvien korkeiden kivijalkojen säilyminen asuin- ja piharakennuksessa.

Rinnepihan tasoerojen ja kivi- ja betonirakenteiden säilyminen.

Pispankadun katumaisemassa merkittävän tontin etelärajan tukimuurin säilyminen.

Tontin ja sen rakennusten aseman säilyminen katu- ja kaukomaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 24.7.2002/ PMM/ Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 292.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä Anneli Saarinen.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistaja/ asukas