rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin muodostavat 1920-luvulla kahdessa vaiheessa rakennettu kaupunkipuutalotyyppinen asuinrakennus ja tyypillinen pispalalainen betoninen ilmeisesti 1930-luvun piharakennus. Asuinrakennus on peruskorjauksesta ja pienistä muutoksista huolimatta säilyttänyt hyvin 1920-luvun rakentamiselle tyypillisiä piirteitä sekä joitain rakennusajan materiaaleja, kuten selkeä suorakaide runko, satulakatto, päätyihin taittuvat räystäät, yläosastaan jaetut T-malliset ikkunat, symmetrinen julkisivujen aukotus ja symmetriset pihasivun kuistit. Piharakennus on pääosin alkuperäisessä asussaan. Rinnepihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa on säilynyt nähtävissä.

Pispankadun ja Torpankadun kulmauksessa sijaitsevalla rinnetontilla ja erityisesti aivan katulinjaan sijoitetulla asuinrakennuksella on suurehko merkitys katunäkymissä. Vierekkäiset kiinteistöt Pispankatu 4 ja 6 samankaltaisine asuinrakennuksineen muodostavat kaupunkikuvallisesti merkittävän, yhteen liittyvän parin.

Kohde sijaitsee Pispankadun ja Torpankadun kulmauksessa, Pispankadulta pohjoiseen nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1920-luvulla rakennettu asuinrakennus sekä todennäköisesti saman ikäinen piharakennus. Kiinteistöllä on kaksoisosoite Pispankatu 6/ Torpankatu .

Kiinteistö sijaitsee rinnetontilla Pispankadun varrella, kadun itäpäässä, asuinrakennus aivan katulinjassa kiinni. Rakennukset on rakentanut Trikoon värjäri Sillman 1920-30-luvulla. Rakennus on ollut viiden tulisijan talo, ja Pispankadun ympäristön tapaan rakennuksessa on asunut useita vuokralaisia huoneen ja keittiön asunnoissaan. Nykyiset omistajat ovat ostaneet kiinteistön Sillmanin suvulta 1978 ja tehneet peruskorjauksen.

Asuinrakennus on suuri, usean perheen rankorakenteinen puutalo, joka on rakennettu kahdessa vaiheessa. Tontin itäreunassa kiinni, aivan asuinrakennuksen yläpuolella sijaitsee entinen saunarakennus, joka nykyään on varastokäytössä. Sen etupuolella on puukatos. Pihapiiriin kuuluu myös harjakattoinen leikkimökki tontin länsireunassa, aivan asuinrakennuksen kulmalla. Mökkiä ei ole inventoitu sen vähäisen kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi.

Kohteen lähiympäristössä on muita 1900-luvun alkupuolen puurakennuksia, 1960-luvun kerrostaloja sekä 1980-luvun rivitaloja. Jyrkässä rinteessä kiinteistön pohjoispuolella ei ole lähinaapureita, vaan n. 200-vuotiaita upeita kilpikaarnaisia mäntyjä kasvava Pispalanharjun rinne.

Talon ja pengerretyn rinteen väliin jää pieni, suojaisa, osittain laatoitettu piha-alue, missä on keinu sekä kivillä rajattu kukkapenkki. Rehevällä ja suojaisalla pihamaalla kasvaa kirsikkaa, omenaa, juhannusruusuja, muita pensaita sekä kukkaistutuksia.Tontin pohjoisosassa on luonnontilaista mäntymetsää.

Pihapiirin kokonaisuus tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (kuistit, useat sisäänkäynnit).

Rinnepihan tasoerojen ja kivi- ja betonirakenteiden säilyminen.

Tontin luonnontilaisen pohjoisosan iäkkäiden kilpikaarnaisten mäntyjen säilyminen.

Pispankadun katumaisemassa merkittävän asuinrakennuksen korkean kivijalan säilyminen.

Tontin ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 4.5.2005/PMM/Riikka Nieminen.

2005 inventoinnin kohdenumero 373.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistajat/ asukkaat.