rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

Pihapiirin yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on peräisin 1930 luvun alusta. Puutaloklassismin piirteitä omaavassa rakennuksessa on säilynyt erittäin paljon alkuperäisiä tai niitä vastaavia rakennusosia, kuten julkisivujen laudoitustapa, 4- ja 6-ruutuiset risti-ikkunat, päätyjen vinoneliöikkunat, aumakattoinen kuisti peiliovineen, kolmiorimahuopakate sekä rakennuksen perusmuoto. Saman ikäistä tiilirunkoista piharakennusta on muokattu, mutta se on yhä tunnistettavissa tyypilliseksi pispalalaiseksi piharakennukseksi ja oleellinen osa pihapiiriä. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asunto puutalossa, aputiloja piharakennuksessa on säilynyt.

Kohde sijaitsee Mäkikadun varressa, Pispalan Valtatielle viettävässä rinteessä. Tontilla on 1930-luvun alussa rakennettu asuinrakennus ja saman ikäinen piharakennus.

Kohteen asuinrakennus sijaitsee Mäkikadun varressa sisäänvedettynä katulinjasta, tontin pohjoisreunassa. Aiemman inventoinnin mukaan rakennuksen on rakentanut kirvesmies Kasperi Viitanen vuonna 1928. Rakennus ei kuitenkaan näy 1930 laaditussa Pispalan asemakartassa, joten se lienee valmistunut vasta 1930-luvun alussa. Rakennus oli rakennettu talkoilla sukulaisten ja tuttavien avustuksella. Talossa on ollut asuntoja alun perin yhteensä 5. Nykyisin tilat on yhdistetty yhden perheen käyttöön. Pihalla sijaitsee vanha betoninen piharakennus, jossa ulkohuoneet ovat sijainneet. Pihan betonista valettujen jäänteiden perusteella osa piharakennuksesta tai toinen sen vieressä sijainnut rakennus on purettu. Kiinteistön edelliset omistajat olivat poliitikko Satu Hassi ja Jukka Valjakka, jotka myivät kiinteistön nykyisille omistajille tammikuussa 2008.

Kohteen lähiympäristössä Mäkikadun varressa sijaitsee vanhoja 1900-luvun alussa ja 1920-luvulla rakennettuja suuria vuokrataloja ja pienempiä puutaloja. Rakennuksen naapurissa on uudisrakennus, jonka vieressä on suuri uusi rivitalokompleksi.

Piha-alue on pieni, siellä kasvaa suuria koivuja, muutamia pihlajia, pensaita ja kukkaistutuksia. Pihalla sijaitsee vanha betoninen piharakennus, jossa ulkohuoneet ovat sijainneet.

Pihapiirin kokonaisuus tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 23.5.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 194.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä Inkeri Juusela.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.