rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin asuinrakennus on peräisin 1930-luvulta. Se on yksittäispientalotyyppinen, tyyliltään hieman klassinen, noppamainen, kahden perheen talo, jossa on lisäksi muutamia huoneen ja keittiön vuokralaisasuntoja ullakolla ja kellarikerroksessa. Rakennuksessa on säilynyt paljon alkuperäisiä tai niitä vastaavia rakennusosia, kuten päätyihin taittuvat räystäät, risti-ikkunat, portaan ja päätyjen pyöröikkunat. Piharakennus on uudehko, mutta muistuttaa alueelle tyypillisiä puisia 1900-luvun alun piharakennuksia. Pihan pinnat, jäsentely, rakenteet (maakellari, säästöbetoniset ja kiviset penkereet, tasanteet ja portaat) ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pienehköjä asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa on säilynyt.

Avoimella rinnetontilla ja asuinrakennuksella on maisemallista merkitystä Kannaksenkadun katunäkymässä sekä laajemminkin eteläpuolisessa avoimessa pyhäjärven rantamaisemassa.

Kohde sijaitsee Kannaksen kadun alkupäässä, jyrkässä koilliseen nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1930-luvulla rakennettu asuintalo, maakellari ja vanhan piharakennuksen tilalle 2000-luvulla rakennettu uusi piharakennnus. Tontti on kaupungin vuokratontti.

Tontti on lohkottu 1927 Pispan tilan maista. Tontille on rakennettu mahdollisesti ensin pohjaltaan L-kirjaimen muotoinen, rankorakenteinen asuinrakennus, joka oli vuorattu vaakaan ja jossa oli T-malliset ikkunat. Rakennus purettiin 1980-luvulla. Päärakennuksen koillispuolella oli 2002 inventoinnin aikaan kahden pienen rakennuksen kivijalat, joista toinen on ollut mahdollisesti asuinrakennus ja toinen piharakennus. Nykyisin paikalla on pispalalaisia vanhoja piharakennuksia muistuttava uusi L-muotoinen piharakennus, jossa on varastotiloja. Rakennus on vuodelta 2003. Tontilla sijaitsee edelleenkin vanha maakellari.

Päärakennus on tyypillinen 1920-30-lukujen kahden perheen talo. Sen on rakennuttanut Lauri Vilenius vuonna 1936. Rakennuksen piirustukset on allekirjoittanut ilmeisesti rakennusmestarina toiminut K. E. Keskinen Porissa. Talosta muodostettiin alun perin asunto-osakeyhtiö, joka purettiin 1950-luvulla. Kaupunki pakkolunasti rakennuksen vuonna 1966 tarkoituksenaan leventää katua. Rakennus toimi kaupungin vuokratalona, kunnes nykyinen omistaja osti talon vuonna 1998.

Rakennuksen molemmin puolin on rakennettu suuret, usean perheen uudisrakennukset. Mäntymetsää kasvava rinne nousee jyrkästi rakennuksen koillispuolelta, rinteessä on suuria pulterikiviä.

Tontilla sijaitsee edelleenkin maakellari. Tontti rajautuu koillisreunastaan pulteriaitaan, pihalla kasvaa muun muassa muutamia vaahteroita ja pensaita, sekä kukkaistutuksia.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, maakellarin, pihan pintojen, kasvillisuuden ja rakenteiden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean asutun kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnepihan betoni- ja kivirakenteiden sekä tasoerojen säilyminen.

Kannaksenkadun maisemalle olennaisen tontin lounaisreunan tukimuurin säilyminen.

Pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katu- ja järvimaisemassa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 29.7.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 299.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan arkiston rakennus- ja muutoslupapiirrokset.