rakennusperinteinen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Pihapiiri edustaa Tahmelan 1900-luvun alkupuolen työväenasuinrakentamista. Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on rakennettu 1910-luvulla. Se on muutoksista huolimatta säilyttänyt hyvin alkuperäisen runkomuotonsa ja joitain rakennusmateriaaleja (laudoitus, vintin ja kivijalan ikkunat). Pihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Vehreä piha ja asuinrakennus sijaitsevat näkyvällä paikalla vilkkaasti liikennöidyn alueen kokoojakadun, Tahmelankadun varressa.

Tahmelankadun varressa, aavistuksen kadulta etelään nouseva puuston suojaama epäsäännöllisen monikulmionmuotoinen tontti, jolla yksittäispientalotyyppinen 1910-luvulla rakennettu asuinrakennus.

Pihapiiri kuluu Tahmelan 1900-luvun alussa rakennettuihin työväenasumuksiin. Tonttimaa on kuulunut alkujaan Provastin perintötilan tilan maihin ja ollut mitä ilmeisemmin aluksi vuokralla. Asuinrakennus ja pieni tontin eteläosassa sijainnut ulkohuonerakennus on rakennettu 1910-luvulla. Tontti on myöhemmin lohkottu ja lunastettu omaksi. Aiemman invenoinnin yhteydessä haastateltu pitkäaikainen asukas Hilja Kuusisto on kertonut, että rakennuksen on rakentanut Nokala -niminen henkilö, ja taloa onkin joskus kutsuttu Nokalaksi. Nokalalla oli perimätiedon mukaan suuri perhe ja talo on rakennettu eri puolilta haalituista materiaaleista. Muun muassa sisäovet ovat Kuusiston mukaan kaikki erikokoisia. Rakennuksessa ei tiettävästi ole ollut koskaan muuta kuin yksi varsinainen asuinhuoneisto. Aiemmilla asukkailla on tosin ollut vanhan talokirjan perusteella alivuokralaisia, mutta erillisiä huoneistoja rakennuksessa ei ole ollut. Kellarikerrokseen on rakennettu sauna 1957.

Alkujaan kiinteistöön on kuulunut myös vanha kellari, joka nyt on naapuritontin (torpankatu 19) puolella. Ulkohuone on purettu jo 1960-luvulle tultaessa. Tonttia on järjestelty useaan kertaan. Esim. 1957 tontille on kuljettu asemapiirroksen mukaan nykyiseltä Torpankadulta. Päällimmäisenä syynä ovat olleet kaupungin tekemät tielinjaukset ja osa niiden toteutumattakin jääneistä suunnitelmista (kuten Valtakunnantie). Pyynikintien puoleisella tyhjällä tontilla on ollut aikanaan rakennus, kaivolan talo. Rakennuksessa oli vuosisadan alussa leipomo, jonka jälkeen sen osti Siltanen niminen henkilö. Kaupunki purki rakennuksen vuonna 1963 suunnitellun tielinjauksen alta.

Kiinteistöllä on ollut kymmenkunta omistajaa historiansa aikana, joista toiseksi viimeinen Hilja Kuusisto, on asunut talossa pisimpään, 43 vuotta.

Pihapiiriä ympäröivillä tonteilla on muutamia 1910 luvun asuinrakennuksia, yksi 1960-luvun pientalo ja Tahmelankadun toisella puolella 1980-luvun paritaloja. Kaakkoispuolella on pieni rakentamaton metsäalue, jossa on aiemmin ollut Kaivolan talo ja sen takana on ollut kulkenut Tampereen ja Pohjois-Pirkkalan välinen kaupunginraja, jolle 1900-luvun alkuvuosina rakennettiin luonnonkivistä ladottu raja-aita.

Kulku pihaan on Tahmelankadulta erkanevaa sorapintaista ajotietä asuinrakennuksen itäpuolitse. Tontti on hyvin puiden suojassa, myös itse piha on kasvillisuudeltaan hyvin runsas ja laitettu. Polkuja on päällystetty betonivalulla, kukkapenkkejä mukulakivillä ja tonttia rajattu luonnonkivistä ladotulla kiviaidalla. Pihassa kasvaa mm. kuusia, tammia, terijoensalavaa, hevoskastanjaa, omenapuita, marjapensaita, vadelmaa sekä runsaasti erilaisia perennoja. Pihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, kattokulman, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen eri rakennusmateriaaleista koostuvan, ajalle tyypillisen kivijalanrakenteen säilyminen.

Pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Kati Lahtinen/ 12.6.2003. 2003 inventoinnin kohdenumero 339.

- Ansionkallion palstoitussuunnitelma 1899, Toivo Borgenström; Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).