Pirkanmaan maakuntamuseo suoritti lokakuussa 2007 arkeologisen inventoinnin Vammalaan liitetyn entisen Suodenniemen kunnan eteläosassa Vammalan kaupungin tilauksesta. Kenttätyöt suoritti kulttuuriympäristöyksikön tutkija, FM Vadim Adel 3.-19.10.2007, yhteensä 12 työpäivässä. Hän teki myös tarvittavat esi-, jälkityöt ja raportin (yhteensä 28 työpäivää). Töiden valvojana toimi tutkija, FM Ulla Lähdesmäki. Tutkimuksen kustannukset olivat n. 8000 euroa + alv.

Inventointialue sijaitsee Vammalan kaupungin alueen pohjoisimmassa osassa, pääosin Tampere-Rauma -tien pohjoispuolella, rajautuen idässä Mouhijärven, lounaassa Kiikoisten ja lännessä Lavian kuntiin. Inventointialueen mitat ovat 14 km (SW-NE) x 10 km (ks. s. 7, kartta 1:500 000, katkoviivalla rajatun alueen eteläosa).

Aiemmat tutkimukset

Suodenniemen ensimmäisen muinaisjäännösinventoinnin suoritti Timo Miettinen vuonna 1973. Silloin alueella todettiin 7 kivikautista asuinpaikkaa, joista neljä (kohteet 1-4) sijaitsee vuoden 2007 inventoinnin alueella. Yhden kohteen (nro 1) oli tarkastanut v. 1969 Anna-Liisa Hirviluoto. Kummastakin tutkimuksesta ei ole arkistoon jätetty raporttia, mutta v. 1973 inventoinnista on olemassa kohdeluettelo peruskarttaliitteineen (Miettinen 1973). Toisen arkeologisen inventoinnin alueella suoritti Hanna-Maria Pellinen v. 2003, jolloin löytyi kaksi uutta kivikautista asuinpaikkaa (kohteet 8 ja 9). Inventointi liittyi vesijohtolinjan suunnitteluun (Pellinen 2003).

Inventoinnin tavoitteet ja metodit

Uuden inventoinnin tavoitteena oli löytää ja dokumentoida mahdollisimman paljon ennestään tuntemattomia kiinteitä muinaisjäännöksiä sekä tarkastaa maastossa 1600-1700-lukujen karttojen perusteella paikannetut keskiajalla syntyneiden kylien paikat. Esihistoriallisia muinaisjäännöksiä etsittiin pääasiassa topografisesti otollisilta alueilta sekä tarkastamalla irtolöytöpaikkoja (15 kpl). Suodenniemeltä tunnetaan useita kymmeniä kivikautisia irtolöytöjä (ks. luettelo H.-M. Pellisen raportissa ja Salo 2004, liiteosa). Kaikki vähintään talon tarkkuudella paikannetut esihistorialliset löydöt ja vanhojen karttojen avulla paikannetut potentiaaliset muinaisjäännöskohteet käsitellään tässä raportissa inventointikohteina, mutta osa niistä (11 irtolöytöpaikkaa ja historiallisen ajan kohteista viisi myllynpaikkaa) jäi tarkastamatta ajan puutteen vuoksi. Ennestään tunnetuista kiinteistä muinaisjäännöksistä jätettiin tarkastamatta vuonna 2003 tarkastetut kohteet (nro 1, 2, 8 ja 9).

Inventoinnin esityövaiheessa tutkittiin kaikki aluetta koskevat 1700-luvun kartat Maanmittauslaitoksen arkistossa Jyväskylässä ja internetistä löytyvät 1600-luvun maakirjakartat. Historiallisessa kartta-analyysissä vanhat kartat vertailtiin nykyiseen karttapohjaan ottaen huomioon niiden mittakaava- ja suuntausominaisuudet, mahdolliset virheet sekä maiseman muutokset. Kylätonttien paikantamiseksi vanhan kartan osa asemoitiin nykyiselle karttapohjalle kuvankäsittelyohjelman (Adobe Photoshop) ja MapInfo -ohjelman avulla. Kaikki paikannetut kohteet ja inventoinnin aikana tarkastetut alueet on merkitty Yleiskarttoihin.

Inventoinnin kenttätyömenetelmiin kuuluivat koekuopitus, pintapoiminta ja muinaisjäännösten näkyvien rakenteiden visuaalinen havainnointi. Koekuopat kaivettiin paikkoihin, jotka valittiin topografian perusteella intuitiivisesti. Kaivuutyö tehtiin lapiolla ja lastalla puhtaaseen pohjamaahan asti, kaivettu maa seulottiin. Koekuopat peitettiin kaivamisen jälkeen. Koekuoppien lisäksi tehtiin pieniä lapionpistoja ja kairauksia ns. T-piikillä. Pintapoimintaa tehtiin pääasiassa pelloilla, tie- ja ojaleikkauksilla sekä muualla, missä maanpinta oli rikottuna.

Kaikki kiinteät muinaisjäännökset dokumentoitiin kentällä valokuvaamalla, sanallisin kuvauksin ja merkitsemällä ne pohjakarttoihin mittakaavassa 1:5000 n. 5-10 m:n tarkkuudella. Kuvissa esiintyvän linjakepin pituus on 150 cm (jaettu viiteen punaiseen tai valkoiseen 30 cm:n osaan). Etäisyysmittaukset maastossa suoritettiin riippuen tilanteesta etäisyysmittarilla Bushnell Laser 500, 50 m:n mittanauhalla ja askelmitalla 1 m:n tarkkuudella tai silmämääräisesti n. 1-10 m:n tarkkuudella. Kohteiden paikantamisessa käytettiin lisäksi GPS-navigaattoria Magellan GPS 315. Jälkitöissä paikkatiedot siirrettiin kenttäkartoista MapInfo -pohjaiseksi tietokannaksi Mapinfo Professional -ohjelman (versio 8.0) avulla laskettiin kohteiden koordinaatit ja tulostettiin kaikki raportin kartat; GPS-koordinaatit siirrettiin suoraan digitaalisiin karttoihin. Pohjana käytettiin v. 2005 version PerusCD-karttoja (© Maanimittauslaitos, käyttöoikeuslupa PISA/020/2006). Kaikki inventointikohteiden tiedot tallennettiin maakuntamuseon YmpäristöSIIRI -tietokantaan, josta tulostettiin raportin pääosa. Kohteiden koordinaattitiedot on ilmoitettu raportissa sekä yhtenäis- (p ja i), että peruskoordinaatteina (x ja y, vain kiinteät muinaisjäännökset), pyöristettynä lähimpään kymmeneen metriin.

Mustavalkonegatiivit esihistoriallisista kohteista ja löydöt on arkistoitu/luetteloitu Museoviraston arkeologian osaston kokoelmiin (ks. luettelot raportin lopussa). Raportin värikuvat ovat digitaalikuvia, jotka säilytetään Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikössä, kuten myös toiset negatiivikappaleet ja negatiivit historiallisen ajan kohteista.

Inventoinnin tulokset

Inventoinnin aikana tarkastettiin yhteensä 44 arkeologista kohdetta ja useita potentiaalisia muinaisjäännösalueita. Inventoinnissa todettiin ja dokumentoitiin 27 uutta, kiinteäksi muinaisjäännökseksi tulkittua kohdetta (kohteet 10-36). Niiden joukossa on yhdeksän kivikautista asuinpaikkaa, yhdeksän historiallisen ajan kylätonttia ja kahdeksan muuta historiallisen ajan muinaisjäännöstä. Kaikki uudet kohteet kuuluvat ehdotuksemme mukaan rauhoitusluokkaan 2 (rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös, jonka arvon selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia). Yhtenä inventoinnin tärkeimmistä tuloksista voidaan pitää muutaman hyvin säilyneen, metsämaastossa sijaitsevan pyyntikulttuurin asuinpaikan löytymistä (kohteet 10, 11, 15, 18). Toinen tutkimuksellisesti tärkeä tulos on se, että Suodenniemen alueelta on ensimmäistä kertaa löytynyt esihistoriallista keramiikkaa (kivi- tai varhaismetallikaudelta; kohteet 10 ja 15). Vanhimmat alueen asuinpaikoista ajoittuvat korkeuden perusteella esikeraamiselle kivikaudelle, n. 7000-5000 eKr.

Maanmittauslaitoksen arkisto. Kartat: Suodenniemi 1, 3:01, 3:02, 4, 5, 7, 9:01, 11, 13, 15:1, 15:3; Mouhijärvi 1:1.

Miettinen, Timo 1973: Suodenniemen kiinteät muinaisjäännökset. Luettelo. - MV/AOA, 2 s.

Museovirasto, arkeologian osaston arkisto. Kivikauden löytökortisto. Suodenniemi.

Pellinen, Hanna-Maria 2003: Suodenniemi. Arkeologinen osainventointi 2003. Raportti 5.11.2003. PM.- PM, arkisto. 22 s.

Salo, Unto 2004: Sastamalan historia 1,2. Esihistorian liiteosa. Hämeenlinna. 288 s.

Suvanto, Seppo 1973: Keskiaika. - Satakunnan historia III. 471 s.

Suvanto, Seppo 2001: Vanhan Satakunnan henkilötiedosto 1303-1571. - [http://www.narc.fi/suvanto]