Hinkan tilakeskuksessa ovat 1. asuinrakennus (1990-l), 2. maakellari (n. 1900), 3. viljamakasiini (1800-l loppupuoli), 4. navetta (1926), 5. konehalli (1990-l), 6. kuivuri, 7. vanha lato, 8. kuusiaita ja 9. maahan upotettu rehusiilo (1920/30-l). Hinkan rakennukset sijaisevat vanhalla kylätontilla. Sen lounaispuolella olevassa metsikössä on lisäksi Hyrkkään ja Taikinan autioituneet talonpaikat. Hinkan vanhoista rakennuksista ovat säilyneet tiili- ja kivirakenteiset maakellari, vilja-aitta ja navetta. Lisäksi tontilla on lato ja rehusiilo 1900-luvun alkupuolelta. Rakennuksilla on maisemallista merkitystä ja ne ovat hyviä esimerkkejä 1900-luvun vaihteen tiili / betoni / kivirakentamisesta. Pohjoispuolella on korkea kuusiaita. Tien eteläpuolella on talouspiha, jossa ovat viljamakasiini, kuivuri, konehalli ja navetta. Länsipuolella on nuorta mäntyä kasvava alue ja rautatie. Pohjoispuolen pellot ovat siemenpuualuetta ja kasvavat n. metrin mittaista männyntainta. Etelä- ja itäpuolella on säilynyt avoin peltomaisema. Tilan etelä- ja pohjoispuolella olleet järvet ovat kuivuneet ja tiukasti pensoittuneet. Hinkka on osa Alkkulanlahti-Riitiälänjärven agraarimaisema -arvoaluetta.

2. Maakellari on rakennettu holvaamalla suurista siististi lohkotuista kivistä. Portaiden varrella on molemmin puolin kaksi pientä lokeroa. Sisäänkäynnin ympäristö on muurattu tiilestä, oven yläpuolella pieni koristemuuraus. Rakennuksen suojana on betonitiilellä katettu satulakatto.

3. Viljamakasiini on rakennettu matalalle siististi lohkotuista kivistä tehdylle kivijalalle. Rakennuksessa on kaksi kerrosta. Runko on puhtaaksimuurattua tiiltä. Rakennus on koristeellinen mm. pilastereita, hammastusta ja räystäsprofilointia. Ovet ovat lautaovia, länsipuolella on oven yläpuolella säilynyt vanha metallirakenteinen kaareva katos. Länsipuolella olevat ikkuna-aukot ovat kapeita ja korkeita. Rakennuksessa on tiilillä katettu satulakatto, kattolappeilla on pulpettikattoiset kaavelit, jotka eivät ilmeisesti ole alkuperäiset. Viljamakasiini on rakennettu mahdollisesti 1800-luvun loppupuolella tai 1900-luvun alkuvuosina. Rakennuksessa säilytetään viljaa. Tiiliseinissä halkeamisvaurioita, joiden korjausta suunnitellaan.

4. Kookas, vinkkelinmuotoinen navetta on rakennettu matalalle siististi lohkotuista kivistä tehdylle kivijalalle. Runko on muurattu betonitiilestä. Länsipuolella oleva betonirakenteinen silta on ilmeisesti vähän nuorempi. Räystäässä on profilointia ja pihan puoleinen päädyssä pilasterit ja kissanpenkit. Navetan päädyt klassistishenkiset. Ikkunat ovat vanhat 2-ruutuiset, niiden väri on vihreä. Satulakatto on katettu profiilipellillä. Sisätilat ovat säilyneet vanhassa asussa. Rakennuksessa oli alun perin 62 lehmän navetta, siipiosassa sikala ja sen päällä 150 kanan kanala. Siiven päässä on puurakenteinen ja pulpettikattoinen katos.

Hinkka on Taipaleen kylän kantataloja. 1600-luvulla Hinkka oli ratsutilana, jolloin siihen yhdistettiin kaksi muuta tilaa. Toinen oli Hyrkkään toinen puolisko, joka autioitui pian jaon (1607) jälkeen. Hinkan augmenttina oli Alkkulan Laurila, joka liitettiin Hinkkaan 1860-luvulla. Vuosina 1749 - 1835 Hinkka oli jaettuna kahtia. 1940-luvulla tilan koko oli n. 335 hehtaaria, josta 95 oli peltoa. Hinkan rakennuksissa toimi Viialan ensimmäinen pappila muutaman vuoden vuokralla. Hinkka oli kuitenkin seurakunnan mielestä syrjässä ja tie huonossa kunnossa, joten pappilaksi hankittiin rakennus Keskuskadun varresta (nyk. Pappilanpuisto) Hinkan kohdalla oli rautatiessä pysäkki, josta vietiin 1900-luvulla tilan maitoa Tampereelle.

Hinkan pihapiiri on muuttunut 1990-luvun alun jälkeen voimakkaasti. Ensin tuhoutui tulipalossa uudempi, 1880-luvulla rakennettu päärakennus. Pian sen jälkeen purettiin vanhempi, 1850-luvulla rakennettu päärakennus. 2000-luvun alkupuolella romahti/purettiin vuonna 1916 rakennettu kookas tallirakennus. Tämän jälkeen perikunta myi jäljellä olevan tilan. Nykyinen 114 hehtaarin kokoinen tila muodostettiin 1998. Tilakeskuksen rakennukset ovat viime vuonna myyty erikseen ja niille tullaan erottamaan oma tontti. Tilakeskuksen pohjoispuolella olevat pellot ovat istutettu metsähallituksen siemenpuualueeksi.

Nykyisin tilan rakennukset omistaa läheinen Tolvilan kartano. Vanha rakennuskanta pyritään säilyttämään ja ottamaan käyttöön.

Hinkan nykyisen asuinrakennuksen ympäristössä on nurmikkoa, jolla kasvaa muutamia koivuja ja pihapuita. Pohjoispuolella on korkea kuusiaita. Tien eteläpuolella on talouspiha, jossa ovat viljamakasiini, kuivuri, konehalli ja navetta. Länsipuolella on nuorta mäntyä kasvana alue ja rautatie. Pohjoispuolen pellot ovat siemenpuualuetta ja kasvavat n. metrin mittaista männyntainta. Etelä- ja itäpuolella on säilynyt avoin peltomaisema. Tilan etelä- ja pohjoispuolella olleet järvet ovat kuivuneet ja vahvasti pusikoituneet.

Heiskanen, J. Viiala. Rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman inventointi 2005-2006