rakennusperinteinen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Jaatsin kantatalon asuinrakennus on rakennettu 1867-68. Tontti on samalta ajalta. Rakennuksessa Akseli Gallen-Kallelan (1865-1931) vietti varhaisnuoruutensa. Rakennuksessa ja kuisteissa näkyy 1800-luvun jälkipuoliskon kertaustyylien tyylipiirteitä. Rungon materiaalina hirsi/tiili/rappaus ovat poikkeuksellisia alueella. paikkakunnan ja aikakauden rakenteissa. Ikkunat ovat uusittu 1980-luvulla ja istuvat huonosti kokonaisuuteen. Jaatsi toimi Tyrvään kunnantalona 1920-73. Talossa toimi pitkään myös kirjasto.

Jaatsin pihapiiriin kuuluvat (1) asuinrakennus (1867), (2) pienempi entinen leivintupa/konttorirakennus ja (3) kookas talousrakennus. Rakennuksiin kuuluvassa puistossa on (4) Akseli Gallen-Kallelan muistoksi pystytetty muistomerkki ja -laatta. Näistä laatta on paljastettu vuonna 1935. Laatassa teksti " Kalevalaisen kansan suuri kuvaaja Aksel Gallen-Kallela kasvoi kehdosta mieheksi näillä kunnahilla" Lisäksi päärakennuksen seinässä on muistolaatta; " Tämän Jaatsin talon, joka on vuodesta 1920 ollut Tyrvään kunnan toimitalona rakennutti Peter Wilhelm Gallén kunnallisen itsehallinnon syntyessä suurina nälkävuosina 1867-68. "

(1) Rinteessä sijaiseva asuinrakennus on rakennettu epäsäännöllisistä lohkotuista kivistä tehdylle kivijalalle. Sokkeli on vuorattu rappauksella. Runko on tiilirakenteinen ja vuorattu keltaiseksi maalatulla rappauksella. Vanhemman inventoinnin perusteella rakennuksessa olisi myös hirsirunko. Asiaa ei ehditty tarkistaa.

Vanha rappaus on uusittu rakennuksen länsipäädyssä ja erottuu vanhasta rappauksesta. Vanhemman inventoinnin mukaan tiilimuurauksen alla olisi vielä hirsirunko. Ikkunoiden ympärys on myös tiilellä/rappauksella profiloitu. Ikkunan otsalauta suoralinjainen, klassinen. Vintinpäädyt ja seinän yläosat ovat lautarakenteiset ja vuorattu yksinkertaisella valkoiseksi maalatulla pystylaudoituksella. Ikkunat ovat 6-ruutuiset 1970/80-luvulta, puitteet ovat ruskeaksi petsatut. Sivuilla, lautarakenteessa olevat haukkaikkunat ovat vanhat, 4-ruutuiset. Itäpäädyssä on ajalle tyypillinen kolmiosainen kiilaikkuna, ei lasia. Satulakatto on katettu konesaumatulla pellillä. Rakennukseen kuuluu kaksi koristeellista ns. mutterikuistia. Niistä itäisin on paremmin säilynyt. mm. vuoraus vaakalautaa, johon on veistetty harkkokuviointia. Kuisteilla on suuret ruutu/ristikkoikkunat. Ovet ovat uudenaikaiset. Rakennuksen länsipäädyn kivijalassa on tiili/kivirakenteinen/satulakattoinen osa, josta on sisäänkäynti kellariin. Samassa päädyssä on betonirakenteinen, putkikaiteinen avoterassi, joka on rakennettu mahdollisesti 1950-luvulla.

(2) Rakennuksessa on betonisokkeli, joskin alla näkyy paikoin vanhempaa lohkotuista luonnonkivistä tehtyä sokkelia. Rakennus on vuorattu peiterimavuorauksella, ikkunat 2-ruutuiset. Satulakatto on katettu hiljakkoin konesaumatulla pellillä, jalkarännit. Katto jatkuus neljän pylvään kannattaman avokuisti päälle pulpettimuotona. Tyrvään kunnan aikana rakennus oli toimisto ja arkistokäytössä. Aikaisemmin rakennus oli ilmeisesti leivintupa.

(3) Suurehko ulkorakennuksessa on betonisokkeli, joskin takapuolella on nähtävissä vanhempaa lohkotuista kivistä tehtyä kivijalkaa. Rakennus on vuorattu keltaiseksi maalatulla peiterimavuorauksella. Runko on ilmeisesti hirsi/rankorakenteinen. Satulakatto on katetuu hiljakkoin konesaumatulla pellillä, jalkarännit. Rakennukset 2 ja 3 ovat rakennettu todennäköisesti ennen sotia, joskin paikalla on ollut aikaisemmin rakennuksia.

Jaatsi on Nuupalankylän kantataloja. 1700-luvulla kylän tontit olivat tiiviinä ryhmänä lähellä Liekoveden rantaa. Kylän paikalla on nykyisin vaneritehdas. Nykyinen Jaatsin paikka lähellä Asemakatua on vuodelta 1867-68, jolloin tilan silloinen omistaja nimismies ja pankinkasööri Peter Gallén rakennutti metsän keskelle uuden päärakennuksen Rakennus oli myös hänen poikiensa mm. Akseli Gallen-Kallelan lapsuudenkoti. Jaatsin vanhempi, 1800-luvun, tilakeskus sijaitsi rautatieaseman alueella. Nykyinen Jaatsi rakennettiin mahdollisesti nimismiehen tarpeita varten kauemmaksi muista Nuupalan taloista.

Nykyisen maiseman erilaisesta menneisyydestä kertoo Gallenin vuonna 1877 teettämä viljelyn järkiperäistämissuunnitelma, joka koski Jaatsin 24 hehtaaria ja Gallenin omistaman naapuritilan, Vännin 46 hehtaaria. Tilojen maat hajosivat 1890-luvulla pidetyssä perinnönjaossa, jonka yhteydessä pääosa maista myytiin nimismies Johan Selanderille. Suvun haltuun jääneelle maalle perusti Valter Gallén Tyrvään höyrsahan 1890-luvun alussa. Tämä Jaatsin ja aseman välissä toiminut teollisuuslaitos vaihtoi pian omistajaa. Vuosisadan vaihteessa Jaatsin ja Vännin tilojen kylän lähellä olevia maita omisti agronomi Selim Rydman. Hänen aikana "kaavoitettiin" myös Nälkälänmäen asuinalue. Läheisen Raivion palstatilan "kaavoituksen" aloitti Valter Gallén. Vammalan kauppalan perustamisen jälkeen, vuodesta 1920 Jaatsin päärakennuksessa toimi Tyrvään kunnantalo. Talo ja parin hehtaarin tontti ostettiin kruununvouti Edvin Savoniuksen perikunnalta vuonna 1919. Oston syynä oli edellisen kunnantalon tuhoutuminen tulipalossa vuonna 1918. Jaatsin (Nuupalan) alue liitettiin kauppalaan vuonna 1955, mutta Jaatsi säilyi Tyvään kunnantalona aina Tyrvään ja Vammalan kauppalan yhdistämiseen saakka, joka tapahtui vuonna 1973. Alun perin päärakennusta ympäröi kolmelta puolelta kuusimetsä, eteläpuolella oli omenapuita ja näkymä Liekovedelle. Kuusikkoa kaadettiin suurelta osin 1950-luvulla ja eteläpuolelle rakennettiin kerros- ja rivitaloja 1960/70-luvulla.

Kuntien yhdistämisen jälkeen Jaatsin käyttäjäksi tuli Nanson ompelimo. Tämän jälkeen rakennus toimi myös kehitysvammaisten päivähoitokeskusena. Nykyinseen käyttöön taidenäyttelytiloiksi rakennus muutettiin vuonna 1987.

Pienempi rakennus oli Tyrvään kunnan aikana Tyrvään rakennustoimistona. Rakennuksessa on konttori, eteinen ja arkistohuone.

Ulkorakennuksessa säilytettiin 1900-luvun alkupuolella Tyrvään kunnan paloautoa ja moottoriruiskua. Samoin kirjastolla oli vuosina 1900-58 tilat kunnantalolla.

Tonttia ympäröivä rakennuskanta on uudistunut 1960/70-luvulta alkaen. Nykyinen pihan tiejärjestely on myös samalta ajalta. Ennen tätä käynti pihaan oli Asemakadun suunnasta, josta tullut pihatie muodosti lenkin päärakennuksen eteen. Rakennuksia kolmelta puolelta suojannut kuusikko kaadettiin pääosin 1950-luvulla. Tontilla on myös ollut ainakin vilja-aitta, joka on purettu pois.

Pihassa on kaksi Akseli Gallén-Kallelalle pystytettyä muistomerkkiä, joista kivilaatta on paljastettu vuonna 1935.

Nykyisin rakennukset ovat Vammalan kaupungin omistuksessa ja niitä käytetään erilaisiin tilaisuuksiin mm. näyttelyt ym.

Jaatsin Asemakadun varrella olevaan pihapiiriin kuuluu kahden asuinrakennuksen ja ulkorakennuksen lisäksi puistoalue, jolla kasvaa kookkaita kuusia, lehtikuusia, vaahteroita ja pihlajaa. Eteläpuolella on yksittäinen omenapuu. Puutarha on pohjaltaan nurmikkoa, joskin tontilla on myös vanhaa maastonmuotoa, pieniä kumpareita ja kiviä. Taloa ympäröivää kuusikkoa kaadettiin 1950-luvulla ja ympäristön rakennuskanta on pääosin 1960/70-luvun jälkeen rakennettua mm. kaksi 3-kerroksista kerrostaloa ja rivitalo. Tätä vanhempaa rakennuskantaa edustaa läheinen entinen Kino Tyrvää (1941/63) Itäpuolella on myös uusi omakotitalo.

Jaatsin rakennuskanta ja nykyinen puistomiljöö tulee säilyttää. Erityisesti pitää huolehtia, että asuinrakennus säilyy. Rakennusten mahdollisissa muutos- ja korjaustoimenpiteissä tulee käyttää perinteisiä materiaaleja ja työtapoja. Mahdollisten muutos- ja korjaustöiden tulisi olla myös entistäviä. Asuinrakennuksen alkuperäiset rakennusosat tulisi pyrkiä säilyttämään.

Mahdollisessa uudisrakentamisessa tulee korostetun tarkkaan huomioida vanha pihapiirin ominaispiirteet, kuten esim. materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti.

Mäkelä Juha, Vammalan keskustataajaman maisemaselvitys 2000, Vammalan kaupungin tekninen palvelukeskus. Muisitikuvia 1930-luvun. Nälkälänmäestä pikkupojan silmin. Rakennusluvat, Kaupungin rakennusvalvonna arkisto. Vammalan keskustan kaupunkikuvallinen inventointi ja kehittämissuositukset 1990, tekijänä Maa ja Vesi oy, Tampere. Piilonen, Tyrvään kunta 1869-1968. Tyrvään sanomat v. 1935. 1920-luvun pitäjänkartat ja 1950-luvun peruskartat.

Erkki Teukku, haastattelu marraskuussa 2004.