Erkkilän Aukeen laidalla sijaitseva kiinteistö. Tontin itälaidalla Aleksanterin katua reunustaa tyypillinen Juhannuskylän alueen 1920-luvun asuinkiinteistö. Rakennuksessa on 9 asuntoa joista 1. kerroksessa kuusi ja kellarikerroksessa kolme. Jokaiseen asuntoon on pihan puolella oma sisäänkäynti, lukuunottamatta eteläpään kahta kellariasuntoa joilla on yhteinen sisäänkäyntieteinen. Ullakkokerroksessa sekä kellarissa on asuntokohtaiset varastot. Osa ullakkoa on otettu asuinkäyttöön. Kellarikerroksessa on lisäksi yhteissauna.

Rakennuksen kellarikerros ja eteläpääty ovat tiilirakenteiset, 1. kerros ja ullakko puurakenteisia.

Vaaleankeltaiseksi maalatut seinät ovat pystyrimalaudoitusta. Valkoiseksi maalatulla vaakalistalla erotettu yläosa on valkoiseksi maalattua vaakalautaa. Yläosassa ullakon lunetti-ikkunat ovat puoliympyrän muotoiset, lukuun ottamatta pohjoispäädyn ikkunoita joista ylempi on täyspyöreä. Räystään alapinnat listoineen on maalattu keltaiseksi. Sokkelin alaosa luonnonkiveä, yläosan rappaus on maalattu tiilenpunaiseksi. Sokkelin päällä tippalista on maalattu valkoiseksi. Ullakkoikkunat sekä kellarikerroksen ikkunat on sijoitettu samaan pystylinjaan asuinkerroksen kuusiruutuisten ikkunoiden kanssa. Ikkunoiden puitteet, karmit ja listoitukset ovat valkoiseksi maalattua puuta. Ikkunat ovat alkuperäiset. Katon alkuperäiset pellitykset on vaihdettu uusiin vuonna 2012. Rakennus on osittain puulämmitteinen ja asunnoissa on yhä toiminnassa alkuperäisiä kakluuneja ja puuhelloja.

Näkyvällä paikalla sijaitseva rakennus on säilynyt hyvin ja on tärkeä osa Juhannuskylän alueella säilynyttä 1910-20-lukujen rakennuskantaa.

E.A.Liuha on laatinut rakennuksen piirustukset vuonna 1926 ja rakennus on valmistunut samana vuonna. Pohjapiirustuksissa Kellarissa on 3 asuntoa ja 1. kerroksessa 6 asuntoa. Asuntojen lukumäärä on pysynyt samana, mutta 1 kerroksen asuntoja on laajennettu ullakolle.

Pihan länsilaita oli vuoden 1926 alkuperäispiirustuksissa jaettu kuuteen pienempään piha- tai puutarha-alueeseen.

As. Oy Erkkilän aukee on lounaisin Aleksanterinkadun varressa säilyneiden puurakennusten ryhmästä. Aleksanterinkatu 6 on korttelin ainoa puurakennus, joka katkaisee tiilikerrostalojen muodostaman umpikorttelin. Rakennuksen eteläpääty rajautuu seitsenkerroksiseen Karhu-apteekin taloon. Tontin länsireunaa rajaa Pellavatehtaankatu 7:n kolmikerroksisen asuinkerrostalon umpipääty ja pihakannen betoniseinämä. Näin puujuhannuskylä ikään kuin työntyy keskustamaisemman kaupunkirakenteen sisään. Vaikka helposti näyttää siltä että vanha puurakennus on jäänyt jäljelle muiden väistyttyä tiilirakennusten tieltä, on kaikki korttelin rakennukset rakennettu samalla viiden vuoden aikajaksolla; Keskuskeittiön talo vuonna 1924, Aleksanterink. 6 vuonna 1926, Pellavatehtaankatu 7 vuonna 1928 ja Karhu-apteekin talo v. 1929. Sekä puurakennus että tiilikerrostalot ovat siis saman aikakauden tuotosta, ja muodostavat keskenään mielenkiintoisen kontrastin katumaisemassa sekä sisäpihan näkymissä.

Piha on pitkänomainen ja rakennuksen suuntainen. Rakennuksen edusta on laatoitettu. Muu osa pihaa on hiekkapintainen ja pääasiassa autopaikoituksen käytössä. Autopaikkojen väliin on istutettu muutamia nuoria puita. Pihassa kasvaa muutamia pensaita, Pellavatehtaankatu 7:n päädyssä kiipeilee villiviini ja pihan perällä kasvaa komea vanha vaahtera. Pellavatehtaankadun puolella tonttia rajaa uudehko puuaita, jossa on isompi sähkökäyttöinen teräsportti autoille ja pienempi summerein varustettu käyntiportti jalankulkijoille. Aidan sisäpuolella on jäteaitaus ja pieni puuportti sen tyhjennystä varten. Aita ja portit ovat keltaiset.

Tontti on kaupungin vuokratontti ja kuuluu niiden kortteleiden alueelle joiden rakennustehokkuuden tarkistamista Museovirasto Juhannuskylän alueen kortteleiden n:o 148, 149 osa, 150, 158-160 ja 161 asemakaavan muutosta koskevassa lausunnossaan

24.2.1983 suositteli. Lausunnon mukaan “Erkkilän aukeeseen rajoittuvat tontit kortteleissa 148, 150, 151 ja 152 samoin kuin Polvikadun ja Vuorikadun seudut muodostavat kaupunkikuvallisesti eheitä ja ajallisestikin yhtenäisiä kokonaisuuksia. Korttelien sijainti Juhannuskylässä on kaupunkirakenteellisen pysyvyyden ja yhtenäisen miljöön kannalta erittäin tärkeä ja niiden rakennuskannan säilyminen on siten asetettava tavoitteeksi.”

Nykyinen kaava sallii 4-kerroksisen rakennuksen rakentamisen Pellavatehtaan

puoleiselle reunalle.