Koveron maarekisterikylän Koverolla (rek. 1874) oli runsaasti torppia 1750-luvulta alkaen. Koveron rusthollin Rajalaa piti 1770-luvulla rakuuna Erkki Vigilant. Vuonna 1775 Koveron ja Kalmakurjen välillä laadittiin torpparisopimus ja vuoteen 1810 mennessä Koveroilla oli jo 16 torppaa. 1800-luvun alussa Ylijoen lampuotitilasta muodostui itsenäinen Vähä-Kovero.

Isojakokartassa Iso-Koveron pihapiiri oli nykyisellä paikallaan. Vähä-Kovero on Kirkkojärven ja Kaletonjärven välisen salmen eteläpuolella peltojensa ja niittyjensä ympäröimänä. Sen eteläpuolella on yksi suurehko asuintontti (nyk. Perkiö) ja kaksi pienempää (Lähteenmäki ja Mustalahti) ja yksi hyvin pieni (nyk. Koivumäki). Lisäksi idempänä, Kaletonjärven etelärannalla on Kirveslahden asuintontti. Aivan etelässä Kuuslahden rannalla on Rajala niminen torppa. Rajaojan suulla on mylly. Kaikkia näitä ympäröivät pellot ja niityt. Tielinjaus noudattelee Vähä-Koveron tien linjausta.

Nykyisin asuttu ja takennettu.