Toorikan tilakeskuksessa ovat 1. asuinrakennus (1780-l/ 1920/30-l), 2. luhtiaitta (1800-l), 3. navetta (1878), 4. kuivurirakennus 5. autotalli (2006) ja maakellari (n. 1995) Toorikka on Riitiälän kylän kantataloja. Nykyinen tilakeskuksen paikka on isonjaon kartan tekemisen (1779) jälkeen syntynyt. Tilakeskuksessa länteen aukevan pihapiirin muodostavat kookkaat ja rakennushistoriallisesti arvokkaat, mahdollisesti jo 1700- luvulla rakennettu asuinrakennus ja 1800-luvulta olevat navetta ja luhtiaitta. Luhtiaitan alla on kivistä holvattu maakellari. Toorikan tilakeskus on peltokaitaleiden rajaamalla kapealla harjanteella, rakennukset ovat kolmella sivulla, pihapiiri aukeaa itäpuolelle. Läheiseltä Riitiäläntieltä tulee koivukuja pihaan. Tilakeskuksen länsipuolella oleva kapea peltokaistale kasvaa nuorta koivua.

1. Asuinrakennus n. 9x33 metriä on rakennettu kivijalalle. Kivijalan rakenteessa on pieniä eroja etelä- ja pohjoispään välillä. Pohjoispään kivijalassa on käytetty erikokoisia luonnonkiviä, jotka ovat saumattu laastilla. Eteläpään kivijalka on tehty suuremmista, epäsäännöllisistä lohkokivistä. Osassa kiviä jälkiä pitkästä poranreiästä. Rakennuksessa on lyhytnurkkainen hirsirunko, joka on vuorattu punaiseksi maalatulla peiterimavuorauksella, vuorauksen leveys vaihtelee hieman. Vesilistassa ja vuorauksen alaosassa on paikoin nähtävissä lahovaurioita. Seinissä on muutamia följäreitä seinää tukemassa. Vuoraus on 1930-luvulta. Eteläpään seinän vuoraus on uusittu. Päätykolmiot ovat sinapinkeltaiseksi maalattua peiterimaa. Ikkunat ovat 6-ruutuisia, pohjoispään ikkunat uusittu nykyaikaisiksi puu-alumiini-ikkunoiksi. Vanhemmissa ikkunoissa sekalaisia heloja, osa ikkunasta puhallettua. Satulakatto on katettu 1930-luvulla saumapellillä, jalkarännit. Kattotuolien päät näkyvissä. Itäpuolella on kaksi pientä satulakattoista umpikuistia. Pohjoispuolinen on vanhempi. Kuisti on rakennettu kivijalalle ja siinä on kaksiosainen peiterimavuoraus, mahdollisesti korjauksen seurauksena. Ylemmässä vuorauksessa on käytetty profiloitua peiterimaa. Ikkunat ovat ruutuikkunat, koristeellisella puitejaolla. Osassa ikkunoita on käytetty värillistä lasia. Samoin parioven yläpuolella on pieni koristeikkuna. Ulko-ovi on vaakapaneloitua, viheräksi maalattua helmiponttipaneelia. Toinen ovi on uusittu. Kattotuolien päissä on koristeleikkaus. Toinen kuisti on 1930-luvulta ja se on rakennettu betontisokkelille. Malli ja koristelu on yksinkertaisempaa.

Sisätilat ovat eri-ikäisiä. Peiliovia on 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Lämmitysuunit ovat tiilirakenteisia. Lattiat ovat lautaa, eri-ikäistä ja -levyistä lankkua. Huonejako on muuttunut kun pohjoispään pirtti on jaettu neljään huoneeseen. Samoin eteläpäässä on tehty pieniä muutoksia. Alkuperäinen huonejako ilmeisesti ollut paritupa, jota jatkettu kamareilla. Muistitietona kerrotaan, että rakennus olisi rakennettu jo 1780-luvulla. Rakennusta on korjattu 1920/30-luvulla. Vanhoihin asuinrakennuksiin kuulunut vuoliaiskatto on ilmeisesti muutettu viimeistään tällöin kattotuoliksi. Tässä yhteydessä rakennusta ei ehditty tutkia riittävän tarkasti mm. vintillä ei käyty. Rakennuksessa on säilynyt rakennnusosia, jotka selkeästi ovat 1800-luvulta.

2. Luhtiaitta on rakennettu luonnonkivistä tehdylle kivijalalle. Sen länsipäässä on kivistä holvattu maakellari. Rakennuksessa on lyhytnurkkainen, vuoraamaton hirsirunko, hakanurkat. Värinä on kulunut punamulta. Satulakatto on katettu betonitiilellä. Rakennuksen katto on paikoin romahtanut alas ja seinät ovat kallistuneet. Toisaalta vahva perusrakenne mahdollistaisi rakennuksen korjaamisen vielä. Rakennettu ilmeisesti 1800-luvulla.

3. Navetta on rakennettu kivestä. Seinät ovat suurehkoja epäsäännöllisiä lohkokiviä, välit saumattu Eteläpuolen seinässä on vuosiluku 1878 ja alempana kirjaimet A W. Rakennusta on jatkettu itä- ja länsipäädystä lautarakenteisella osalla. Ulkoseiniin on avattu muutamia aukkoja. Rakennuksessa on aumakatto, katemateriaalina on profiilipelti.

Toorikka on Riitiälän kylän kantataloja. Nykyisen suvun hallussa tila on ollut vuodesta 1917 alkaen. Tällöin isännäksi tuli Juho ja Olga Mäenpää. Nykyisin rakennukset ovat n. 0,5 hehtaarin tontilla ja ne ovat asuin- ja varastokäytössä, tontti on lohkottu 1979 . Tilaan kuuluu metsää ja peltoa, Toorikasta on erotettu lähellä oleva Penttilä, joka oli alun perin erotettu vaarinpirtiksi 1930-luvulla. Penttilän paikalla ovat Riitiälän vanhat kylätontit. Sotien jälkeen, 1960-luvulla Penttilä on laajennettu maatilaksi, joka nykyisin viljelee mm. Toorikan peltoja.

Toorikkan tontti oli vielä vuonna 1779 kyläkeskustassa. Toorikan tontti on nykyisen Penttilän asuinrakennuksen paikkeilla. Muistitietona kerrottu asuinrakennuksen ikä sopii ainakin asuintonttiin. Toorikan nykyinen tontti on isonjaon jälkeen syntynyt.

Toorikan tilakeskus on peltokaitaleiden rajaamalla kapealla harjanteella, rakennukset ovat kolmella sivulla, pihapiiri aukeaa itäpuolelle. Läheiseltä Riitiäläntieltä tulee koivukuja pihaan. Tilakeskuksen länsipuolella oleva kapea peltokaistale kasvaa nuorta koivua. Itäpuolella on myös kapea peltokaistale ja sen takana Mutosen tilakeskus. Pohjoispuolella on pieni peltoaukea. Pihapiiri on avoin ja sen etelälaidalla kasvaa kuusia ja koivuja. Pihassa on lisäksi grillikatos ja muutamia pensaita.

Heiskanen, J. Viiala. Rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman inventointi 2005-2006