Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Suunnittelualue sijaitsee Nekalan teollisuusalueen eteläosassa. Alueella sijaitsee useita kunnallisia teknisen toimen laitoksia, kuten Nekalan jäteasema, Nekalan lämpökeskus, Tampereen tilakeskuksen toimisto ja Tampereen Veden pääkonttori.  Alueen asemakaavahistoria kertoo, miten Nekalan kaupunginosan eteläisestä osasta on muodostunut vahva pienteollisuuden sekä kunnallisten ja kaupallisten toimijoiden keskittymä. Suunnittelualue on käyttöhistorialtaan kiinnostava Tampereen kunnallistekniikan ja kunnallisten palveluiden kehityksestä kertova kokonaisuus. Asemakaavan muutoksen tavoitteet palvelevatkin hyvin tätä jatkumoa.

Rakennuskanta koostuu eri-ikäisistä, pääosin 1960-1990-luvulla väljästi ja suhteellisen matalasti rakennetuista teollisuus- ja varastorakennuksista. Alueelta on purettu joitakin Nekalan teollisuusalueen syntyaikaan eli 1960-luvulla rakennettuja rakennuksia, mutta useita on myös säilynyt, esimerkiksi satulakattoiset hallit tontin pohjoisrajalla, kaarikattoisia  varastohalleja sekä v. 1963 rakennusluvan saanut muuntoasema Vihiojankadun portin tuntumassa. Merkittävin osa alueen vanhaa kerrostumaa on vuonna 1959 valmistunut, arkkitehti Seppo Rihlaman suunnittelema konekorjaamo suunnittelualueen pohjoisen osan keskivaiheilla. Pirkanmaan maakuntamuseo on lausunnossaan 19.1.2015 (diar. 451/2015) arvioinut konekorjaamon kulttuurihistoriallisia arvoja ja purkamis- tai säilyttämismahdollisuuksia ja todennut, että "rakennus omaa erityistä arkkitehtonista arvoa edustaessaan poikkeuksellista, kansainvälisiä sävyjä omaavaa 1950-luvun lopun muotokieltä plastisine muotoineen ja rakennetta korostavine konstruktivistisine ratkaisuineen. Rakennuksen erityisen hyvin säilynyt alkuperäinen ilme lisää arkkitehtuurin arvoa. Käytön jatkuvuus ja rakennuksen sijoittuminen Tampereen kaupungin infratuotannon historiaan yhtenä kaupungin tärkeistä, kiinteistöjen ja koneiden ylläpitotoimintaa tuottaneista toiminnoista antaa kohteelle myös historiallista arvoa. Tampereen voimakkaan kaupungistumisen ja hyvinvointiajattelun yhdistäminen kunnianhimoiseen arkkitehtuuriin 1950- ja 1960-luvuilla kuvastuu erityisesti julkisissa monumentaalirakennuksissa, mutta konekorjaamon tapauksessa myös arkisemmassa pajatoiminnassa." Maakuntamuseo toteaa edelleen, että asemakaavan muutoksessa konekorjaamorakennus tulee säilyttää, ja on toivottavaa myös, että sen käyttö kytkeytyisi alueen teolliseen historiaan. 

Nekalan teollisuusalueelta ei ole olemassa rakennetun ympäristön inventointitietoa, mikä osittain vaikeuttaa alueen kulttuuriympäristössä tapahtuvien muutosten vaikutusten arvioimista. Maakuntamuseo esittääkin, että suunnittelun pohja-aineistoksi laaditaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, jossa luetteloidaan alueen rakennukset rakennusaikoineen, käyttöhistorioineen ja mahdollisine suunnittelijatietoineen sekä analysoidaan rakennusten arkkitehtoniset, historialliset ja kaupunkikuvalliset arvot.

Suunnittelualuetta lähin maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö on Rantaperkiön alue rautatien toisella puolella lännessä. Maakuntamuseon näkemyksen mukaan asemakaavan muutos ei vaikuta tämän alueen arvoihin. Myöskään arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Suunnittelualue sijaitsee Nekalan teollisuusalueen eteläosassa. Alueella sijaitsee useita kunnallisia teknisen toimen laitoksia, kuten Nekalan jäteasema, Nekalan lämpökeskus, Tampereen tilakeskuksen toimisto ja Tampereen Veden pääkonttori.  Alueen asemakaavahistoria kertoo, miten Nekalan kaupunginosan eteläisestä osasta on muodostunut vahva pienteollisuuden sekä kunnallisten ja kaupallisten toimijoiden keskittymä. Suunnittelualue on käyttöhistorialtaan kiinnostava Tampereen kunnallistekniikan ja kunnallisten palveluiden kehityksestä kertova kokonaisuus. Asemakaavan muutoksen tavoitteet palvelevatkin hyvin tätä jatkumoa.

Rakennuskanta koostuu eri-ikäisistä, pääosin 1960-1990-luvulla väljästi ja suhteellisen matalasti rakennetuista teollisuus- ja varastorakennuksista. Alueelta on purettu joitakin Nekalan teollisuusalueen syntyaikaan eli 1960-luvulla rakennettuja rakennuksia, mutta useita on myös säilynyt, esimerkiksi satulakattoiset hallit tontin pohjoisrajalla, kaarikattoisia  varastohalleja sekä v. 1963 rakennusluvan saanut muuntoasema Vihiojankadun portin tuntumassa. Merkittävin osa alueen vanhaa kerrostumaa on vuonna 1959 valmistunut, arkkitehti Seppo Rihlaman suunnittelema konekorjaamo suunnittelualueen pohjoisen osan keskivaiheilla. Pirkanmaan maakuntamuseo on lausunnossaan 19.1.2015 (diar. 451/2015) arvioinut konekorjaamon kulttuurihistoriallisia arvoja ja purkamis- tai säilyttämismahdollisuuksia ja todennut, että "rakennus omaa erityistä arkkitehtonista arvoa edustaessaan poikkeuksellista, kansainvälisiä sävyjä omaavaa 1950-luvun lopun muotokieltä plastisine muotoineen ja rakennetta korostavine konstruktivistisine ratkaisuineen. Rakennuksen erityisen hyvin säilynyt alkuperäinen ilme lisää arkkitehtuurin arvoa. Käytön jatkuvuus ja rakennuksen sijoittuminen Tampereen kaupungin infratuotannon historiaan yhtenä kaupungin tärkeistä, kiinteistöjen ja koneiden ylläpitotoimintaa tuottaneista toiminnoista antaa kohteelle myös historiallista arvoa. Tampereen voimakkaan kaupungistumisen ja hyvinvointiajattelun yhdistäminen kunnianhimoiseen arkkitehtuuriin 1950- ja 1960-luvuilla kuvastuu erityisesti julkisissa monumentaalirakennuksissa, mutta konekorjaamon tapauksessa myös arkisemmassa pajatoiminnassa." Maakuntamuseo toteaa edelleen, että asemakaavan muutoksessa konekorjaamorakennus tulee säilyttää, ja on toivottavaa myös, että sen käyttö kytkeytyisi alueen teolliseen historiaan. 

Nekalan teollisuusalueelta ei ole olemassa rakennetun ympäristön inventointitietoa, mikä osittain vaikeuttaa alueen kulttuuriympäristössä tapahtuvien muutosten vaikutusten arvioimista. Maakuntamuseo esittääkin, että suunnittelun pohja-aineistoksi laaditaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, jossa luetteloidaan alueen rakennukset rakennusaikoineen, käyttöhistorioineen ja mahdollisine suunnittelijatietoineen sekä analysoidaan rakennusten arkkitehtoniset, historialliset ja kaupunkikuvalliset arvot.

Suunnittelualuetta lähin maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö on Rantaperkiön alue rautatien toisella puolella lännessä. Maakuntamuseon näkemyksen mukaan asemakaavan muutos ei vaikuta tämän alueen arvoihin. Myöskään arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.