Paikallisesti arvokas.

Korolan inventointiin vuonna 1989 sen ollessa Kuhmoisten ensimmäinen pappila ja sen sijaitessa luonnonkauniilla paikalla Mällykäisen rannalla. Kohde arvotettiin historiallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittäväksi.

Korolan asuinrakennuksia on muutettu paljon niiden alkuperäisestä asusta, mutta niissä on säilynyt vanhoja yksityiskohtia, kuten ikkunan vuorilautoja ja koristelistoituksia. Korolalla on jonkin verran rakennushistoriallisia arvoja, mutta se on ennen kaikkea historiallisesti ja maisemallisesti arvokas.

Pajupohja eli Korolan entinen isopappila sijaitsee näkyvällä paikalla valtatien 24:n varrella Mällykäinen-järven pohjoispuolella. Pihapiirissä on kaksi asuinrakennusta, keltainen vuonna 1837 kunnostettu vanha tilan päärakennus ja vuonna 1908 valmistunut punainen pirttirkaennus, sekä matala ulkorakennus. Korola hankittiin jo 1600-luvulla kappalaisen virkataloksi, mutta sitä asuttivat pitkään lampuodit seurakunnan työntekijöiden sijasta. Vasta vuonna 1837 vanha asuinrakennus kunnostettiin ja muutettiin ajan mukaiseksi, ja Kuhmoisten seurakunnan itsenäistyttyä 1870-luvulla Korolasta tuli kirkkoherran virkatalo. Kuhmoisten kirkonkylään 1950-luvulla valmistuneen uuden kirkkoherranviraston myötä rakennus siirtyi yksityiseen omistukseen.

Vuoden 1989 inventointietojen mukaan rakennukset kuuluvat kaava-alueen ulkopuolelle, eikä kaavalliset tekijä luo niille uhkaa. Päärakennuksen ulkomuoto on jo pilattu muuttamalla ikkunoita ja rakentamalla nykyiset avoverannat nelostien puoleiselle julkisivulle. Viereinen 1908 valmistunut pirttirakennus on sen sijaan säilyttänyt hyvin alkuperäisen asunsa. Se ei ilmeisestikään ollut enää vuonna 1989 jatkuvassa asuinkäytössä, joten sen arveltiin rapistuvan nopeasti.

Korolan pappila on säilynyt suhteellisen hyvin. Kohde on vaihtanut omistajaa pari vuotta sitten, jonka jälkeen päärakennusta on kunnostettu. Vuoden 1989 kuviin verratessa havaitsee, että avokuistit on muutettu umpikuisteiksi. Muuten rakennus on säilynyt vuoden 1989 asussaan. Vaikka rakennus on menettänyt jo ennen vuoden 1989 inventointia osittain rakennushistoriallisia arvojaa muun muassa ikkunan vaihtojen myötä, on rakennuksessa vielä viitteitä talonpoikaiseen empireen. Sen piirteitä rakennuksessa ovat keltainen, leveä vaakasuuntainen vuorilaudoitus ja nurkkien valkoiset harkotetut pilasteriaiheet. Rakennuksessa on säilynyt myös hieman koristeelliset ikkunoiden vuorilaudoitukset. Samanlaiset ikkunan vuorilaudat löytää myös Nuorisotalo Kuhnusta eli entisestä alakoulusta.

Vuonna 1908 valmistunut pirttirakennus on säilynyt paremmin alkuperäisessä asussaan. Sen kuistiin on asennettu uusi kate, peltinen.

Asuinrakennusten lisäksi pihapiirissä sijaitsee hirsinen ulkorakennus.

Kohde oli vuonna 2012 vapaa-ajan käytössä.

Vuoden 1989 inventointitietojen mukaan kappalaisen virkataloksi hankittiin 26.10.1696 Päijälän Korolan autiotila. Ensimmäiset kappalaiset eivät kuitenkaan asettuneet sinne asumaan:Lyra asui Pälsilässä, Gååsman Korppilassa. Korolaa asuttivat lampuodit. Kappalainen Lechlin otti Korolan viljelykseen 1700-luvun alussa. Vuonna 1725 annettiin määräys Korolan kunnostamiseski, mutta mitään ei ilmeisesti tuolloin tehty. Vuonna 1728 Lechlin luovutti Korolan lampuodeille. Padasjokeen liittämisen jälkeen Korola oli Kuhmoisten ainoa papiston virkatalo, mutta sitä ei kuitenkaan kunnostettu seurakunnan toimesta. Kappalainen Palander piti huoneita asuinkelvottomina ja hän hankki itselleen vuonna 1769 Ranta-Pukilan talon maksamalla isännän verorästit. Palanderin vävy asui myös Ranta-Pukilassa ja hän yritti vuonna 1819 saada seurakuntaa kunnostamaan Krolaa, mutta ei onnistunut toimessaan. Aspin seuraaja Lura ei voinut enää asua Ranta-Pukilassa, josta oli tullut perintötila. Viimein vuonna 1832 pitäjänkokouksessa tehtiin päätös Korolan kunnostamisesta. Rakennustöihin päästiin vuonna 1836. Rakennusmestarina toimi John Råman ja rakennustöitä valvoi kirkonisäntä Floor. Rakennus valmistui vuonna 1837. Kirkkoherran pappilassa ei tehty paljon muutostöitä vuosien 1837-1920 välisenä aikana. Aina uuden kirkkoherran tullessa tehtiin kuitenkin katselmus ja päätettiin korjaustöistä. Vuonna 1888 rakennettiin ullakkokamari ja vuonna 1908 uusi pirttirakennus.

Ossi Viidan mukaan Kuhmoisten seurakunnan seurakunnan päähuomio kohdistui sotien jälkeen kirkkoherran, kappalaisen ja kanttorin virkataloihin, jotka kaikki vaativat perusteellisempaa korjausta tai toisena vaihtoehtona uudisrakentamista. Suunnitelmia oli monenlaisia. Kopolasta suunniteltiin tehtävän seurakuntatalo. Toisaalta pappilan siirtoa kirkolle pohdittiin, koska sen piirustukset oli alun perin tehty kehnosti. Piispa kehotti kunnostamaan Korolan ja Kopolan niiden pitkän historiallisen perinteen ja muistojen vuoksi. Korolan kanssa oltiin päättämättömiä, ja korjaussuunnnitelmien toteuttamista lykättiin. Samalla avautui keskustelu mahdollisuuksista rakentaa kokonaan uusi kirkkoherran pappila. Vuonna 1949 valtuusto kuitenkin päätti asennuttaa Korolaan keskuslämmitys ja sen peruskorjauksesta. Korjaustöihin ei kuitenkaan ryhdytty, vaan edelleen haikailtiin uuden kirkkoherranpappilan rakentamisesta. Haaveet siitä johtuivat osaksi siitä, että seurakuntalaiset olivat jo pitkään halunneet pappilan sijoittamista lähemmäksi kirkkoa, koska sinne oli sotien jälkeen alkanut syntyä tiheämpää asutusta. Kun Korolan korjausten kustannukset nousivat useampaan miljoonaan markkaan, kirkkovaltuutetut päättivät viimein uuden pappilan rakentamisesta aivan 1950-luvun alussa. Sen sijoitusvaihtoehdot olivat vähissä, sillä ainoastaan yksi sopiva vaihtotontti löytyi Kirjorannasta. Rovasti Juha Palvan mukaan seurakunta teki vaihtokaupan kauppias Heikkisen kanssa: Korola vaihdettiin Kirjorantaan. Kauppias Heikkisestä tuli Korolan uusi omistaja.

Vuoden 1989 inventontitietojen mukaan rakennuksiin oli tehty sisäremontteja ja päärakenuksen ikkunat ja sisäänkäynnit oli uusittu. Rakennukset olivat vuokralla.