rakennusperinteinen

taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Kiinteistön pää- ja piharakennus ovat Hyhkyn vanhimpia ja hyvin säilyneitä. Paikallishistoriallaista arvoa luo myös se, että päärakennuksessa on toiminut kauppa, jonka tiloja ei ole juuri toiminnan lopettamisen jälkeen muutettu. Etenkin kauppasiipi näkyy hyvin Savenvalajankadun päätteenä, joten rakennuksella on myös maisemallista merkitystä. Kiinteistön aittamainen piharakennus on erityisen hyvin säilynyt, vanha ja lisäksi muista alueen piharakennuksista poikkeava.

Ns. Yrjölän kauppatalon pihapiiriin kuuluu kolme rakennusta. Pättiniemenkadun ja Savenvalajanraitin vartta reunustaa suuri asuin- ja kaupparakennus. Pitkä, mutta ei kovin korkea talo on jonkin verran pensasaidan suojaama, mutta näkyy selkeästi maisemassaan erityisesti Savenvalajankadun "kadunpäätteenä". Pihan pohjoisnurkassa on puolestaan pienempi kaksikerroksinen piharakennus, joka sekin näkyy tielle. Lisäksi tontin eteläosassa on vaaleasävyinen siro leikkimökki, jonka nykyisen omistajan mies on aikanaan tehnyt. Sekin on jo useita vuosikymmeniä vanha ja sopii hyvin muiden rakennusten joukkoon. Pihaa hallitsee rakennusten lisäksi vehreä puutarha, jossa on muun muassa vanhoja omenapuita.

Sekä asuin-, kauppa- että vuokratalona toiminut kiinteistö on säilynyt yli 100 vuotta saman suvun hallussa. Vuonna 1900 tontilla oli jo asuinrakennus, jonka rakennusajasta tai rakentajasta ei ole tietoa. Tontti oli Provastin aluetta, tonttinumero 8. Jo vuonna 1915 taloa laajennettiin poikkipäädyllä L:n muotoiseksi.

Kaupparakennuksen vanhalla puolella asui paljon vuokralaisia, joita talossa oli ollut jo ennen laajennustakin. Asunnot olivat keittiön ja huoneen kokoisia sekä hellahuoneita. Pohjoisen puoleisessa vuokralaisten rapussa ei nykyään asu ketään, vaan se on entisellään vuokralaisten jäljiltä. Sisätilat ovat edelleen jaettuna kahteen keittiön ja huoneen asuntoon sekä niiden välissä olevaan hellahuoneeseen. Myös kauppa on muuttamattomana varastokäytössä. Sitä vastoin talon kaksi muuta, isompaa huoneistoa ovat edelleen asuinkäytössä ja Arvid Yrjölän jälkipolven hallussa. Näitä kahta asuttua huoneistoa on remontoitu jonkin verran, etenkin uudemman puolen huoneistoa. Lisäksi osa pihapuoleisista ikkunoista on uusittu noin 15-20 vuotta sitten isoruutuisiksi.

Kiinteistön tonttialue ulottui alun perin aina Pispanaronraitille asti, mutta on jaettu sittemmin kahtia. Pihapiirissä ei ole ollut omistajan tietojen mukaan muita rakennuksia kuin nykyiset.

Nykyinen omistaja muisteli kauppias- ja vuokratalon elämää kertoen muun muassa "kapulan vaihdosta". Kapulaa vaihdettiin asukkaalta toiselle aina sen merkkinä kenellä oli ulkovessan siivousvuoro. Hygieniasta pidettiin huolta pesemällä vessan raput ja reiät. Puhtaudesta oli pitänyt huolen aikanaan erityisesti kauppiaan vaimo, joka myös piti piharakennuksessa kanoja. Kanoja pidettiin omiksi ja kaupan tarpeiksikin, ja aikanaan erityisesti perunaa viljeltiin myyntiä varten. Perunamaat olivat tontin toisessa, Pispanaronraitin puoleisessa päädyssä. Myös vuokralaiset saivat pienen läntin maata viljeltäväkseen. Lisäksi pidettiin pihansiivoustalkoita, joita vasten vuokralaisille annettiin perunoita. Talon asukashistoriaan kuuluu muiden suurempien talojen tavoin myös evakkojen asuttaminen sota-aikana.

Lähiympäristössä Pättiniemen- ja Savenvalajankadulla on säilynyt jonkin verran vanhaa rakennuskantaa, ja maisema on siltä osin säilynyt yhtenäisenä. Muutaman korttelin etäisyydellä on muun muassa Hyhkyn aivan vanhimpiin rakennuksiin kuuluvia kohteita (Savenvalajankatu 9 ja Pättiniemenkatu 20), joihin myös tämä Pättiniemenkatu 7 kuuluu. Rakennuksen itäpuolella puolestaan on huomattavasti nuorempaa uudisrakennuskantaa.

Asemakaava

Kyllikki Helenius. Hyhky, hyvä kylä. Hyhkyn kaupunginosakirja. 2003, s.32;

Tampereen kaupungin Ympäristö- ja Tekninen toimi, rakennus- ja huoneistorekisteri (2004).