Kaava-alueen sotien jälkeinen sivistyshistoria. Vahvasti henkilöja

aatehistoriaan liittyvän Voionmaan opiston ensimmäinen vaihe on rakennettu

arkkitehti Bertel Strömmerin suunnitelmin mukaan 1950-luvulla. Tämän

jälkeen alueen rakennuskantaa ja opiston päärakennusta on laajennettu

1970- ja 1980-luvulla. Opiston eri aikakausien kerrostumat, laajennukset ja

rakennusryhmät, erottuvat selkeästi toisistaan. Toisaalta rakennukset eivät

muodosta yhtenäistä kokonaissuunnitelmaa tai maisemakokonaisuutta. Keskeisen,

kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti merkittävimmän kokonaisuuden

muodostavat 1950-luvulla rakennetut rakennukset, jotka muodostavat rakennustyypiltään

yhtenäisen kokonaisuuden. Myöhemmät, alueen maatien puoleisen

julkisivun puolelle tehdyt lisäykset, laajennukset, uudisrakennukset ja

parkkipaikat ovat kuitenkin jättäneet vanhemman osan varjoonsa. Keskeisen

opistorakennuksen selkeä arkkitehtuuri on enää vain osittain nähtävissä rakennuksen

merkittävien laajennusten vuoksi. (Lähde: Jari Heiskanen, inventointi 2009)

Voionmaan opiston rakennuskanta on rakennettu 1950-, 1970- ja 1980- luvulla. Kaiharinlahden rannasta nousevan metsärinteen päälle rakennetun Voionmaan opiston keskeisen osan muodostavat 1950-luvun alussa valmistuneet opistorakennus, jota on laajennettu merkittävästi 1970-luvulla ja 1987. Opiston tuntumassa ovat alkuperäiseen kokonaisuuteen kuuluvat oppilasasuntola Kipinä ja opettajain asuinrakennus. Samaa aikakautta edustaa lisäksi 1956 valmistunut henkilökunnan asuinrakennus. Näiden eteläpuolelle rakennettiin 1971 matalat oppilasasuntolat Soihtu ja länsipuolelle 1978 Pukstaavi. Opiston rantasauna valmistui myös 1970-luvulla. Erillisen kokonaisuuden muodostavat alueen eteläreunalla Näsikylän –nimellä kulkevat asuntolarakennukset ja niihin liittyvä Näsikeskus, jotka valmistuivat 1980-luvulla. Opiston Kuruntien puoleisen julkisivun muodostavat lähinnä metsitetyt pellot, parkkipaikat ja 1970- ja 1980-luvun rakennuskanta. Opistoa edeltäneestä Peltolan maatilasta on säilynyt nykyisestä rakennuskannasta erillään oleva navettarakennus ja kaksi talousrakennusta. Tilakeskuksen pellot metsitettiin 1970-luvulla, mikä on vaikuttanut opiston lisäksi maisemaan laajemminkin. Nykyisin metsiin rajautuvaan rakennettuun kokonaisuuteen liittyy lisäksi parkkipaikkoja ja pallokenttä. Ranta-alueella on lisäksi huviloita, jotka ovat rakennettu ennen opistoaikaa. Opiston perustamista esitti jo 1920-luvulla Suomen työväen sivistysliikkeen isänä pidetty Väinö Voionmaa. Hänen nimeään kantava säätiö perustettiin 1939, mutta opiston perustaminen siirtyi sotien vuoksi. Vuonna 1945 säätiö osti Peltola -nimisen maatilan Kyöstilän kylästä. Ensimmäisen vaiheen, joka käsitti tiilirunkoisen ja rapatun opistorakennuksen ja puurakenteiset oppilasasuntolan ja opettajain asuinrakennuksen, suunnitteli Tampereen kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer. Opiston pohjana olleen maatilan toiminta päättyi 1968 ja tilan pellot metsitettiin 1970-luvulla. Opistolle on rakennettu 1970- ja 1980-luvulla lisää majoitustiloja ja lisäksi päärakennusta laajennettiin. Yleisesti kansanopistojen toiminnasta vastaavat erilaiset, pääosin yksityiset kannatusyhdistykset, säätiöt ja järjestöt. Useiden opistojen taustalla on jokin yhteiskunnallinen tai kristillinen aatesuuntaus. Vastaavia puoluetoimintaan läheisesti liittyviä opistoja olivat maalaisliiton perustama Alkio-opisto ja vasemmisto Sirola-opisto. (Jari Heiskanen, inventointi, 2009)

Voionmaan opiston eri-ikäisistä kerrostumista muodostuvan

rakennetun ympäristön säilymiseen kokonaisuutena tulee kiinnittää huomiota.

Erityisesti pitäisi huolehtia, että opiston keskeisen osan muodostavat vanha

päärakennus, oppilasasuntola, henkilökunnan ja opettajain asuinrakennus säilyvät.

Yleisesti ottaen ko. rakennusten korjaustoimenpiteissä tulisi käyttää rakennusajan

materiaaleja, työtapoja ja rakenteellisia ratkaisuja. Mahdollisessa

uudisrakentamisessa, erityisesti vanhimpien osien yhteydessä tulee tarkkaan

huomioida nykyinen, rakennettu ympäristö ja pihapiirin ominaispiirteet, kuten

materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti. (Jari Heiskanen, inventointi 2009)

FCG; Jari Heiskanen

MAASEUTUALUEEN RAKENNUS- JA MAISEMAHISTORIALLINEN

INVENTOINTI.

KYLIÄ, TORPPIA, HUVILOITA JA JULKISTA RAKENTAMISTA

NÄSIJÄRVEN RANTAMAISEMISSA

27.11.2009