rakennusperinteinen

asutushistoria

Kuuluu katuosuuden vanhimpiin rakennuksiin.

Talon alkuhistoria ei ole selvillä. Alueella taloa muistellaan kuitenkin Helmi Välimäen (os. Präktig) talona, ja viimeiseksi kiinteistö on ollut Viljo Välimäellä. 1920-luvulla muistellaan talossa asuneen Piiraisten Risto poikansa kanssa. Lisäksi talon muistetaan olleen pitkään autiona jossakin vaiheessa. Ympäristön rakennukset ovat laajalta aikaväliltä, vuodesta 1917 aina 2000-luvun alkuun. Pispalan valtatie on ollut keskeinen liikenneväylä jo 1900-luvun alusta, johtuen tehdaskeskittymästä Epilästä sekä Wäinö Paunun vuonna 1926 aloittamasta Suomen ensimmäisestä aikataulujen mukaisesta omnibus-liikennöinnistä.

Välimäkien omistama kiinteistö rajoittuu pohjoisessa Pispalan valtatiehen. Idässä on toistaiseksi tyhjä tontti, etelässä taas sijaitsee Visakoivun omistama "poliisitaposta" muistettu korkea mansardikattoinen kaksirappuinen asuintalo. Pihassa kasvaa muutamia keskikokoisia koivuja ja vähäisessä määrin istutuksia. Vielä 1980-luvulla puutarhasta puhuttiin "Epilän arboretumina" Helmi Välimäen komean kukkapenkin ansiosta.

Vastapäätä luode-koillissuunnissa on 1970-90-lukujen liikerakennuksia, joissa toimivat mm. Patarouva-ravintola, autokauppa sekä rakennuskonevuokraamo. Mainitsematta ei voida jättää tunnetusti hyviä kilpaveneitä valmistavaa Fabritiuksen poikien venepajaa pohjoisessa Pispalan valtatien toisella puolen. Lännessä sijaitsee Heikki Tähtisen piirtämä entinen pankkirakennus, joita on tyyppipirustuksesta johtuen useampia Suomessa.

Eläköön Epilä, Epilä eilen

Maire Fabritius, Terttu Forsström, Pispalan valtatie 131 talkkari