Hyrkkään tilakeskuksessa ovat 1. asuinrakennus (1914/n. 1930), 2. navetta (1908/1930/1996), 3. vilja-aitta/sauna, lämpökeskus, varasto (1923/1962), 4. konehalli (1980-l), 5. puimala (1925), 6. konesuoja (1997), 7. sikala (2003,) 8. varasto (2000-l), 9. lietelanta-altaita ja 10. kuusiaita (1920-l). Hyrkäs on Taipaleen kylän kanta- ja sukutaloja. Nykyinen asuintontti on ollut asuttu 1860-luvulla ja sijaitsee maisemallisesti näkyvällä paikalla peltojen keskellä. Suojaisassa pihapiirissä ovat 1914 rakennettu asuinrakennus, 1908 rakennettu kivinavetta ja 1920-luvulta oleva vilja-aitta ja kuusiaita. Asuinrakennuksen ja navetan ulkoasua on hieman muutettu alkuperäisestä. Hyrkäs on osa laajaa Allkulanlahti-Riitiälänjärven agraarimaisema -arvoaluetta.

1. Asuinrakennus, n. 10x22 metriä, on rakennettu siististi lohkotuista kivistä tehdylle kivijalalle. Länsipäässä on pieni kellaritila, joka on rakennttu vuoden 1930 paikkeilla. Rakennuksen hirsirunko on vuorattu vaakalistojen eroittamalla kolmiosaisella vuorauksella, pysty-vaaka-pysty. Vuoraus on vuodelta 1990. Vuorauksen väri on valkoinen. Tätä ennen rakennus oli rapattu. Samana vuonna vaihdetut ikkunat ovat T-karmilliset, osa on leveämpää TT karmillista. Yläikkuna on lisäksi jaettu kolmeen ruutuun. Ikkunat ovat puuta, tiivistyksenä on puulista. Rakennuksessa on satulakatto, eteläpuolella on mansardikattoinen frontoni. Kateaineena on poltettu tiili. Rakennuksen pohjoispuolella on kaksi satulakattoista kuistia. Itäpuolinen umpikuisti on rakennettu kivijalalle. Vuoraus noudattaa rakennuksen vuorausta. Ruutuikkunat ovat uusittu ikkunaremontin yhteydessä. Länsipuolinen avokuisti on rakennettu betonisokkelille. Satulakattoa kannattaa kaksi valkoiseksi maalattua pylvästä, välissä rristikkoaita. Kuisti rakennettu vuoden 1930 paikkeilla. Se on säilynyt alkuperäisessä asussa. Rakennuksen alkuperäinen muoto oli vinkkeli. Avokuistin paikalla ollut siipi purettiin vuoden 1930 paikkeilla ja paikalle tehtiin em. avokuisti.

Sisätiloissa on säilynyt peiliovia, sisäkattojen panelointia ja kaakeliuuni ja -leivinuuni. Rakennuksessa on 1-asuinkerros, lisäksi on vinttitila.

Sukutilat teos ilmoittaa asuinrakennuksen rakennusvuodeksi 1914 ja suunnittelijaksi rakennusmestari Taittosen.

2. Navettarakennus on rakennettu suurista siististi lohkotuista kiviharkoista. Saumat ovat makkarasaumoja. Länsipäässä on lautaosa ja pohjoispuolella pieni betoniharkoista tehty lisäsiipi. Navettarakennus on rakennettu vuonna 1908. Tekijäksi mainitaan (Kivi) Kallioinen. Rakennus paloi vuonna 1930, jolloin seinä ylin kivikerros purettiin ja korvattiin betonivalulla. Rakennusta laajennettiin pohjoispuolelta pienellä siivellä vuonna 1996. Länsipään lautarakenteinen osa on myös uusittu viime vuosina. Rakennuksessa on satulakatto, joka on katettu profiilipellillä.

Betonisokkelille tehdyssä vilja-aitassa on vuoraamaton, punaiseksi maalattu hirsirunko. Nurkat ovat suojattu valkoiseksi maalatuin laudoin. Päädyssä on vintillä pieni koristeikkuna. Satulakatto on katettu betonitiilellä. Rakennusta on laajennettu vuonna 1962 lautarakenteisella osalla.

Hyrkäs on Taipaleen kylän kantataloja. Sukutilana Hyrkäs on ollut vuodesta 1661. Hyrkäs jaettiin vuonna 1607 kahteen tilaan. Toinen puoli autioitui ja liitettiin Taipaleen kylän Hinkan taloon. Vuonna 1637 Hyrkäs jäi autioitui. Uudelleen tila asutettiin vuonna 1661, jolloin nykyinen suku aloitti tilanpidon. Hyrkkään talo sijaitsi kyläkeskustassa Hinkan länsipuolella. Nykyiselle paikalle Hyrkäs on siirretty isonjaon jälkeen. Todennäköisesti siirtyminen on tapahtunut 1800-luvun puolivälissä, koska vuoden 1863 karttaan on Hyrkkäälle merkitty kaksi tonttia, kyläkeskustaan ja nykyiselle paikalle. Ainakin nykyisellä paikalla on ollut asutusta jo vuonna 1863, joskin kyseessä voi olla myös torppa, jonka paikalle Hyrkäs siirtyi vasta myöhemmin. Ennen sotia tila oli n. 75 hehtaaria, josta 28 oli peltoa. Hyrkäs on edelleen viljelyssä ja navetassa on eläimiä. Eläimet ovat pääasissa sikoja ja nuorta karjaa. Uusi talouspiha on sijoitettu pohjoispuolella olevan metsän puolelle. Tilaan on ostettu lähitilojen peltoja, nykyinen tila on muodostettu 1969, noin 70 hehtaarin kokoiseksi.

Nykyinen isäntä aloitti vuonna 1988. Tätä ennen isäntänä oli Olli Hyrkäs, joka aloitti isännyyden sotien jälkeen.

Hyrkkään tilakeskus sijaitsee pelton keskellä olevalla matalalla kumpareella. Pihapiiri jatkuu pohjoisen suuntaan, jossa metsän laidassa ovat vanha puimala ja konesuoja. Lisäksi metsän puolelle on rakennettu uusi sikalarakennus. Peltojen keskellä olevat Hyrkkään vanhat rakennukset ja kasvillisuus muodostavat suojaisan pihapiirin. Piha on nurmipintainen ja sillä kasvaa vanhoja omenapuita, koivuja ja muutama kataja. Asuinrakennuksen itäpuolella on pensaskasvillisuutta. Länsi- ja eteläsivulla on suojana 1920-luvulla istutettu kuusiaita. Länsipuolella on lisäksi junarata. Hyrkkään tilakeskus on entisten Alkkulan- ja Riitiälänjärven ympäristöön raivatun peltoalueen laidalla. Samalla aukealla on kolmen eri kylän tilojen peltoja. Kantatalojen tilakeskuksista pellon laidoilla ovat Tolvila, Hinkka, Anttila, Mutonen ja Toorikka.

Heiskanen, J. Viiala. Rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman inventointi 2005-2006